Edmund de Waal: Jänis jolla on meripihkanväriset silmät

 


de Waal, Edmund: Jänis jolla on meripihkanväriset silmät                  Luettu 9/2013

Tämä lumoava sukuhistoria kertoo Ephrussin suvun tarinaa viiden sukupolven ajan, 1800-luvulta nykyaikaan, Pariisista, Wieniin, Odessasta Lontooseen ja Tokioon. Punaisena lankana, 'päähenkilönä' on mukana kulkeva 264 netsuken kokoelma, joka siirtyy suvun jäseneltä toiselle juutalaisen suvun dramaattisten vaiheiden kautta. Netsuket ovat japanilaisia luusta ja puusta tehtyjä miniatyyriveistoksia, samalla kertaa pehmeitä ja kovia.

Kirjoittaja on maailmankuulu Lontoossa asuva keraamikko, joka viimeisenä perii netsukekokoelman Tokiossa asuvalta isoenoltaan. Tämä kirja teki hänestä myös palkitun kirjailijan. Sukuhistoriassa riittää kevyesti käänteitä elokuvaan asti – televisio- ja elokuvaoikeuksista on sovittu, mutta sen lisäksi kirjoittajan taidokkuus, sivistys, huumori ja inhimillisyys tekevät lukemisesta hartaan kokemuksen. Tämäkin pieni lause: 'Iltaelämäni oli kovin nuudelikeskeistä ja yksinäistä' -voisiko asian hauskemmin ilmaista. Tai '..otan yhden netsuken taskuun ja kannan sitä päivän mittaan mukanani. Kantaminen ei tosin ole oikea sana kuvaamaan netsukea taskussa. Kantaminen on liian päämäärätietoista. Netsuke on niin pieni ja kevyt, että se harhailee taskussa ja melkein eksyy avainten ja kolikoiden joukkoon.'

Ephrussin suku on vaurasta, lahjakasta ja yritteliästä ja haarautuu avioliittojen ja seikkailunhalun kautta USA:sta Meksikoon, Pariisista Tokioon. Kirja seuraa niiden sukuhaarojen historiaa lähempää, joiden jäsenillä netsukekokoelma on. Kirjoittaja kulkee kaikissa kaupungeissa, taloissa, museoissa, vanhoissa kortteleissa, joissa suvun kulloinenkin netsukekokoelman omistaja on asunut ja kuvaa löytyneiden valokuvien ja kirjeenvaihtojen kautta sen aikaista elämää, tapoja, henkilöitä, romansseja, vaatteita, huonekaluja, aterioita, jälkiruokia.

Vuosi 1938 Wienissä muuttaa myös tämän juutalaisen perheen kohtalon peruuttamattomasti. Perheenpää pitää pakoa epäisänmaallisena tekona. Natsien perusteellisuudella pankkiiriperheen omaisuus kartoitetaan, ja niin he joutuvat seuraamaan taideteostensa takavarikointia ja siirtoa ympäri Wienin ja Saksan museioita, sekä tietenkin natsijohtajien yksityiskokoelmiin. Perheet hajotetaan, osa lähisukua joutuu keskitysleireille, joku tekee itsemurhan. Yli 65 000 Itävallan 185 000 juutalaisesta kuoli natsimiehityksen aikana.

Eloonjääneiden paluuta ja omaisuuden palauttamista ei tehty helpoksi: Itävallan uusi hallitus katsoi maan olleen ensimmäinen uhri, ei sodan osapuoli. Jos juutalaisten omaisuutta oli pakkohuutokaupattu näiden ollessa paossa, se oli täysin laillista. Hankintoja tehtiin edullisesti. Netsukekokoelma säilyi suvun hallussa palvelustytön patjaan kätkemänä. 

Viimeinen netsukekokoelman kotimaa on taas Japani, synnyinmaa ja täältä se siirtyy Edmund de Waalin arvostaviin käsiin. 'Puksikuinen netsuke on caffè macchiaton värinen. Se on hyvin pieni ja suunniteltu niin, että kun sitä pyörittelee, liukkaat kilpikonnat tuntuvat kiipeilevän toistensa päälle, ympäri ja ympäri. Sitä pidellessä tiedän, että sen tekijä on tarkkaillut kilpikonnia.'