Hirvonen, Elina: Kauimpana kuolemasta
 Luettu 04/2011

Kovasti kehuttu uuden suomalaisen kirjalijasukupolven edustaja, jolla omakohtaista kokemusta elämästä Afrikassa. Tämäkin sijoittuu kuulemma Sambiaan, vaikka maan nimeä ei mainitakaan. Siihen on kasattu kahden monologia käyvän henkilön elämän vaiheita, suomalaisen kehitysaputyöntekijän Paulin ja afrikkalaisen Estherin ja niiden kautta sitten peilataan Afrikan loputtomia vaikeuksia ja länsimaiden yhä jatkuvaa orjaisännän roolia. Minusta rakenne ei kuitenkaan ole onnistunut eikä uskottava vaan epäluonteva.

Tässä Hesarista/Noora Mattila:

Romaanissa on monta suurta teemaa: rakkaus ja ystävyys, isyys ja äitiys, naisten ja lasten väärinkohtelu, ylpeys ja haavoittuvuus. Vähän on kyse myös maanosan syndroomista, eriarvoisuudesta, kehityspolitiikasta ja korruptiosta.

Traagisinta ja tärkeintä on kuvaus naisten hirveästä hyväksikäytöstä ja lapsista, jotka haistelevat liimaa kadulla ja vanhenevat ennen aikojaan.

Teemojen runsauden ymmärtää, kun kyse on maasta, jossa kuolema on aina lähellä. Romaanissa kaikista teemoista tulee kuitenkin vähän liian painava lasti, jotta kaksi henkilöä jaksaisi ne kuljettaa tai jotta lukija voisi tuntea ne ihollaan.