Sivut

tiistai 3. syyskuuta 2013

Waltari, Mika: Sinuhe Egyptiläinen
Luettu 8/2006
(toiseen kertaan)
Sinuhe egyptiläinen

'Koko lomalla en sitten saanut muuta luettua, olihan tässä lähes 800 sivua. Hyvin meni aika Sinuhen kanssa, hänen joka oli yksinäinen. Raamatullisen runollinen kirjoitustapa, rytmi efektinä voimistaa sitä eletyn todellisuuden tuntua, jonka vuoksi tästä tuli Waltarin menestynein romaani, kymmenille kielille käännetty ja Hollywoodissa aikoinaan filmattukin. Ajan kuva ja historia on kuulemma myös niin huolellisesti tutkittu, etteivät egyptologitkaan ole voineet kuin vahvistaa oikeellisuuden. Teemana kulkee humanistinen näkemys vallanhimosta, sodasta, sen kaiken tuhoavasta ja sokeuttavasta vaikutuksesta. Kun Sinuhe sitä kuvaa vanhentuneen ja väsyneen miehen nöyrällä tavalla, on se helppo ottaa vastaan ja samastuakin siihen, kuinka ihmisen on paras nöyrtyä elämässä ja iloita pienestä hetkestä. Parempi kuin pörhistellä ja pullistella ja vaatia itselleen. Olisi paatoksellista lukea näin laupiasta ja hyveellistä tekstiä ilman särmikästä Kaptahia, Sinuhen ovelaa orjaa, joka nimenomaan saa kaiken ja pullistelee sillä lopulla estottomasti, vailla rangaistusta. Sekin on oikein. Nothing or nobody is perfect.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti