Raija Siekkinen: Häiriö maisemassa

Otava, 1994, 160 s

Edellisen suunnitelmallisen 600-sivuisen lukurupeaman jälkeen kaipasin jotain lyhyempää ja suunnittelematonta. Törmäsin kirjastossa Raija Siekkisen pienoisromaaniin. Muistin hänen kauniin kielensä - tätä lähemmäs runoutta en varmaan pääse. Mutta kevyt lukukokemus tämä ei ole. Kyse ei ole pituudesta, vaan siitä samasta surullisesta alakulosta, joka Siekkisen novellejakin värittää. Sitä masennusta ja surua ei pysty oikein ymmärtämään, sille ei näy syytä. Se kulkee mukana tavassa katsoa elämää.

Kirja kertoo naisesta, joka elää jossain Etelä-Ranskan vuoristokylässä - Chaudes Aigues - ja ompelee rikkaille asiakkailleen silkistä ja nahasta arvokkaita vaatteita. Ja miehestä joka hänen kanssaan jonkin aikaa elää. Toisesta, suomalaisesta naisesta joka - karttoineen ja miehineen - seuraa häntä ja hänen elämäänsä. Suomalainen nainen on kertoja ja samastuu seurattavaansa. Naisen nimi on sama kuin omani.  Myöhemmin tulee kolmas nainen, joka käväisee häiritsemässä rakkautta. Mutta se häiriö taitaa sittenkin olla mies, jonka kanssa ei voi elää ja jota ilman elämä ei ole mitään.

Kirjassa ei ole dialogia, kaikki tapahtuu utuisissa mielikuvissa, unissa, muistoissa, havainnoissa.
Tiesin tämän naisen elämän, hänen yksinäisyytensä tunkeutui joskus minun kotiini asti kuin etäinen, tuskin kuultava musiikki tai jokin tuoksu, poltettujen heinien ja lehtien, joka syysiltana tulee sisään avoimesta ikkunasta muistuttaen siitä, mikä jo unohtui. 

Sivuhenkilöissäkin on tarkan havainnoinnin jälkeä, huumoriakin, kuten yläkerran tornissa asuvan säveltäjän ja vaimon kuvauksessa: Säveltäjän vaimo pitää yksinolosta, hiljaisuudesta ja tiedosta, että mies lämpimänä ja liikkumattomana nukkuu toisessa huoneessa ja näkee ääniunia eikä puutu asioihin.---Keväällä heille syntyy lapsi, poika, joka myös nukkuu paljon, säveltäjän vaimo on onnellinen, synnynnäinen nukkuja, hän sanoo minulle; ja totta onkin, että poika on aivan isänsä näköinen. Onko tässä sivupersoonassa - joka ohimennen onnellisen vaimon miehenä tavataan - ihanteellinen mies naiselle: on siellä missä tietää sen olevan, ei metelöi, hoitaa hommansa ja antaa naisen hoitaa omansa?

Nautin taas Raija Siekkisen kielestä. Mystinen kertomus, joka on täynnä latautunutta jännitettä ja ahdistusta, jätti hämmentyneeksi.