Elokuvissa: The Big Short

Kuva: Finnkino

Iso shorttaus olisi nimi 'suomennettuna'. Shorttaus tarkoittaa arvopapereiden myymistä, vaikka ei omistakaan niitä. Myyjä odottaa kurssien laskevan ja voi sitten ostaa ne takaisin halvemmalla. Tai jotain sinnepäin, tuokin oli Wikipediasta. Shorttaus on vedonlyönti sen puolesta, että arvo laskee. Elokuvassa voittajat leipovat itselleen pankkien kautta vakuutustuotteen, joka laukeaisi jos asuntomarkkina lakkaa toimimasta. Näin kävi.

The Big Short on komediallinen elokuva. Komediaa ei ole vuoden 2008 asuntomarkkinoiden romahdus ja siitä seuraava maailmantalouden taantuma, kun valtava subprime- eli korkean riskin luottojen kasvattama rahoituskupla posahti Yhdysvalloissa. Tässä elokuvassa komedia syntyy sen saman romahduksen hyötyjistä, isojen liepeillä kalastelevien pienempien investointipankkien miehistä, jotka haistavat romahduksen ennen kuin isommat sitä ääneen myöntävät tai edes havaitsevat. Kaikkien näiden pelureiden naamoja kirkastaa ison saaliin häämöttäminen horisontissa. Kuin villin lännen aarteenmetsästäjät ratsastaisivat nyt toimistoissa kurssien laukatessa toimistojen näytöillä. Ja puupalikoista yksi heistä rakentaa tornin, jolla esittelee AAA-BBB-AA-BB luokiteltujen asuntoluottojen ja johdannaisten käyttäytymistä. Kun tornista vedetään välistä pois pelkkää shittiä sisältävät, palikat ovat pitkin pöytää. Palikat ovat yksi tapa vääntää rautalangasta myös taviksille, ja muitakin 'ruumiinavauksia' seuraa. Pankkimiehet ja muut rahamaailman aallokoissa viihtyvät puhuvat toisilleen, itsekseen, puhelimitse sekä lyhyinä välähdyksinä myös suoraan katsojalle. Elokuva kertoo, että pankkisaleissa ja rahoitusalan yrityksissä sikaillaan täysillä ja poskettomasti ja että se on vaarallista peliä.

Rytmi on kuumeinen ja nykivä, nopeat leikkaukset vaihtavat näkymää toimistosta autioituvien ökytalojen kuistille. Kiinteistövälittäjät paistattelevat riskittömien myytäviensä kanssa, stripparillekin on myyty jo viisi asuntoa. Vähävaraiset ovat erityisen suosittuja asiakkaita, itse asiassa kuplan ydin; luottoja tyrkytetään ihmisille joiden pitäisi pysytellä niistä kaukana. Pukumiehet osaavat terminologiansa, kaikki sujuu kuin tanssi.

Muutama ilonpilaajakin on joukossa, pari vanhempaa pankkimiestä kärsii omantunnontuskia isosta kusetuksesta. Heistä toinen on Brad Pittin esittämä bisnesenkeli, joka on vetäytynyt viljelemään luomutuotteita. Tanssi seis, hän sanoo parille nuorelle ja innokkaalle aloittelijalle. Vaikka auttoikin pojat peliin, hän ei siedä ilakointia romahduksesta. Toinen on vielä investointipankissa aktiivinen toimija, joka kuuluttaa Las Vegasin sijoittajien konferenssissa koko yleisön, mukaanluettuna esiintyjät, olevan suuren luokan rikollisia. Elokuvassa tähän kohtaan onkin ajoitettu alkavaksi paniikki, joka kasvoi lopulliseen romahdukseen.

Sankareita elokuva ei esittele, ellei heiksi sitten lasketa noita kahta ryppyotsaista, alalta poistunutta ja siellä kipuilevaa. Kuplan mahdollisuuden varsinainen näkijä on yhden investointipankin manageri, lääketieteen tohtori, rahoitusalalle siirtynyt Michael Burry. Hän on Asperger-tyyppinen matematiikkanero, joka seuraa rahoitusmarkkinoita toimistossa kuulokkeet korvilla, collegepaidassa paljain jaloin. Kuulokkeista tulee metallia, hardrockia, hiphoppia tai niiden yhdistelmiä, tohtori purkaa paineita vapaa-aikanaankin rumpuihin. (Ja jossain kapakassa bändi soittaa Nirvanaa.) Kuten siinä vaiheessa kun hän alkaa haistaa asuntomarkkinoiden romahduksen ja sen rahastusmahdollisuuden, mutta pankin pukumiehet karjuvat hänelle, silkasta kauhusta.

Tämä oli se finanssikriisi, josta piti ottaa opiksi. Sellaista loppua elokuvakin hahmottelee, mutta toteaa että ei vaiskaan: vain yksi pankkiiri jäi kiinni ja vangittiin johdannaiskaupoista, hänkin Sveitsissä. Roskapankit ja niiden tappiot kaatuvat tavallisten ihmisten ja veronmaksajien niskaan. Nyt sijoitustuotteille on annettu uudet nimet. Sama meno jatkuu. Tsunami pyyhkäisi maailman köyhimpien yli, mutta Wall Streetillä pankkisalien pyörö-ovet avautuivat uuteen päivään. Lopputekstien mukaan Michael Burry investoi nykyään veteen.

Elokuva pohjaa Michael Lewisin omaelämäkerralliseen kirjaan ja oli ehdolla parhaan elokuvan Oscariin.

The Big Short
USA 2015
Ohjaus Adam McKay