Khaled
Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
Luettu 2/2009
Luettu 2/2009
Afganistanin Kabulista kotoisin oleva kirjailija, lääkäri kirjoitti tämän toisen best sellerinsä. Ensimmäinen oli Leijapoika, joka myös sijoittuu hänen synnyinmaahansa ja on jo filmattukin. Kirjailija itse asuu nyt Kaliforniassa, mikä ei ole ihme. Niin karmea on kuva Afganistanista talibanin tai muiden kilpailevien hallitsijaryhmittymien otteessa, islamin tiukimpien sharia-lakien säätäessä arjen pienistäkin yksityiskohdista. Tässä kertomuksessa on vielä valittu alimman kastin eli naisten näkökulma maahan. Naisten sairaalat on lopetettu, keisarileikkaus tehdään ilman nukutusta. Kertomus vie mukanaan, mutta on sadunomainen ja lapsellinenkin. Onneksi loppu on onnellinen, koska tarina on kuohuvaa elokuvaa, jossa katsoja haluaa että rakastavaiset saavat toisensa. Siksi se ei ehkä ole kirjallisuutta. Se minullakin oli vähän mielessä kun sitä luin. Sen on sanonut Washington Postin kirjallisuustoimittaja, Kirsi Pihan kirjallisuusblogin mukaan.
Mutta
mukaansatempaavasti hän kirjoittaa yksiviivaisesti piirretyn,
omahyväisen ja väkivaltaisen Rashidin vaimoista, Maryamista ja
Lailasta joiden erilaiset elämät kohtaavat vaimoina ja eroavat taas
kun vanhempi nuorempaa auttaakseen tappaa miehen. Ehkä
‘kirjallisuutta’ ei voi kirjoittaa näistä aiheista. Noissa
olosuhteissa ei kukaan voi ajatella filosofisia ajatuksia elämästä,
kielestä ja sanoista – kun keskittyy pysymään hengissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti