Liv Strömquist: Pythian pratar

Liv Strömquist jatkaa tuoreimmassa kirjassaan taattua tyyliään, pureutuu yhteiskunnallisiin ilmiöihin pintaa syvemmälle, ottaen kädestä historian arvostettuja ajattelijoita, Delfoin oraakkelista Pythiasta meidän päivien filosofeihin - mm Slavoj Žižek - ja kysyy teräviä kysymyksiä. Laiskaa ajattelua hän ei harrasta ja niinpä lukijakin saa aina eteensä virkistävän kattauksen älyllisiä pähkinöitä, poleemisella tyylillä ja vauhdikkaalla piirrosjäljellä, joka pysähtyy aika ajoin hienoihin maisemiin.

Kolme ensimmäistä sivua on omistettu sähköisen kasvoharjan käyttöohjeelle. Sen jälkeen seuraa elämänohjeita elämänohjeiden vastustamiseen. Tämä on self help -kirja self helpiä vastaan. Ronald Reaganin astrologi Carrol Righter antoi enimmäkseen horoskoopissa vastauksen ole hyvän näköinen ja ole iloinen. Katariina Sienalainen, 1300-luvun pyhimys paastosi itsensä hengiltä. Meghan Markle kirjoitti banaaneihin ohjeita seksityöläisille, miesvaikuttaja Rollo Tomassi ehdottaa, että miesten pitää seistä eteisessä jotta parisuhde pysyisi vireänä ja nainen uteliaana. Ei saa pitää kiirettä naisen luo. Instagrampsykologi Nicole LePera kehottaa meitä laittamaan rajoja ihmisille, jotka käyttävät meidän emotionaalista pääomaamme.

Eikä tässä ole vähemmästä kysymys kuin elämän tarkoituksesta, hyvästä elämästä ja miksi emme osaa hyväksyä kuolemaa osaksi elämää. Miksi me olemme niin hanakoita antamaan ohjeita muille, miksi selfhelp-kirjat ja niiden tekijät ovat niin suosittuja, vaikka ne ovat täynnä puolivillaista filosofiaa ja itsekkyyteen kannustavaa asennetta, tämän ajan trendin mukaisesti. Pyytämättömien neuvojen jälkeen ihminen tuntee itsensä entistä huonommaksi.

Kaiken takana on ihmisen mahdottomuus hyväksyä ainutkertaisen elämänsä loppua, niin kauan kuin sille vielä voin jotain tehdä. Me emme halua luovuttaa, siksi ikuisen elämän, tai ainakin hyvin pitkän elämän reseptit ovat kysyttyjä, ja elämän hallinta ennen kaikkea tavoitteena. 

Strömquist on feministi ja kapitalismikriitikko, satiirikkona kärjistäjä. Hän kritisoi ihmistä läkähdyttävää elämisen tahtia, joka vaatii liikaa ja samalla tekee ihmisen hämmentyneeksi kaikkien life coachien neuvojen viidakossa. Tässä yksilökeskeisessä ajassa ei enää syyllistetä yhteiskuntaa vaan vastuu on yksilön.

Kun ihminen vaatii uhriutuakseen trauman, selvää on että tervehtyminen edellyttää myös sairasta minää. Tässä meitä auttaa diagnoosien viidakko, yhä rehevämpänä kukoistava. Terapiateollisuus on valmiina hoitamaan.

Vaikka me kuinka väistelemme, lopputuloksena on 

Kirja on runsas ja runsaudessaan, tekstimassaltaan ajoittain työläskin, mutta huolellisesti tutkittu ja sivistävä luku- ja piirrospaketti. Liv Strömquist on aina hauska. Onneksi ylitsevuotavia tekstiruutuja seuraa aina kauniita, osin abstrakteja sivuja rauhoittavine väreineen kuin syvähengitystä kaiken sulattamista varten. Lähdeluettelo on vaikuttava, ja Strömquistin älyä ja iloa leiskuva tapa paljastaa ilmiöiden syvin olemus viihdyttää. 

Liv Strömquist: Pythian pratar, Norstedts 2024