Uusi Portugalin tuttavuuteni, Eva Frantz helpotti huomattavasti itselleni mahdottoman tuntuista kohtaa Helmet-lukuhaasteessa: Kirjassa on jääkiekkoilija. Eipä lähtökohtaisesti kiinnosta paljon mikään tuossa aihepiirissä. Lukuhaasteessa löytyy aluksi melkein jokaiselle luetulle joku kohta, myöhemmin avoimiksi jääneisiin pitää ihan etsiä sopiva kirja. Haaste ei ole tarkoitettu enkä sitä tee ryppyotsaisesti suorittamalla, sitä sopivassa välissä - eli kun omat varaukset ovat jääneet jumittamaan - tehdessä voi kuitenkin saada hauskoja ja yllättäviä lukukokemuksia.
Niin vain Eva Frantzin NHL-sankarin kotiinpaluun ympärille punoma dekkari, Tästä pelistä pois piti taas näpeissään. Tässä vaiheessa vanhempi konstaapeli Anna Glad on hyvin raskaana. Sinisessä huvilassa tympeäksi kuvattu poikaystävä on taakse jäänyttä elämää ja uusi rakkaus, Tomas on myllertänyt kaiken. Siitä huolimatta Anna Gladin fokus on työasioissa, ja se aiheuttaakin parin välille hiljalleen kasvavaa skismaa.
Pienellä ruotsinkielisellä paikkakunnalla kaikki tietävät pahansisuisen jäärän, Börje Bohmanin, joka vastustaa kaikkia muutoksia, joita hänen ympäristössään kaavaillaan, mm pyörätietä. Nyt hän on mystisesti kadonnut. Samanaikaisesti erään nuoren äidin vauvan vierelle vaunuihin ilmestyy toinen vauva, äidin pistäytyessä kaupassa.
Toisaalla paikkakunnan kuuluisuus, maineikas jääkiekkoilija Samuel Lindberg, NHL-kaukaloissa menestynyt legenda on asettunut asumaan upeaan taloonsa amerikkalaisen Alison-vaimonsa kera. Pariskunnan ympärillä kuplii monenlaista ja pariskunnan välit ovat Suomeen tulon jälkeen mutkistuneet. Kuvioissa on myös kiekkoilijan veli Leevi, joka perheen läheisenä tukihenkilönä saa osansa varakkuuden ja suosion säteilystä. Hänellä onkin enemmän aikaa yksin jäävälle Alisonille kuin julkisuudessa paistattelevalla Samuelilla, joka on saamassa myös epätoivottua näkyvyyttä yöelämässä.
Juoni etenee sujuvasti ja sopivasti jännitystä nostaen, kovin pahoja uskottavuusongelmiakaan ei tule. Frantzin dekkarit eivät näytä mässäilevän väkivallalla. - Näissä ei liikuta sellaisissa pimeyksissä kuin lapsena isäni kirjahyllystä nappaamissani Synnin väreet ja Rikollista verta, "Merkillisiä rikosjuttuja Parisin etsivän poliisin kokoelmista" vuodelta 1930. Niistä muistan nimen Hanoi Shan, jonka hirmuisista kiharaisiksi kasvaneista kynsistä oli kirjassa sumea valokuva. Ei mitään cozy crimea vaan rikoshistoriaa.
Tästä pelistä pois on tunnelmaltaan kotoinen ja maanläheinen, joten se taas sopii hyvinkin cozy crime- luonnehdintaan. Henkilöissä on särmää ja itseironiaa, dialogeissa luontevaa huumoria eikä mitään ylivoimaista ja kaikessa onnistuvaa sankarihahmoa rakenneta. Onhan juonessa toki jonkin verran epäuskottavia käänteitä, se on kai dekkareissa yleistä. Oikeastaan tässä on monta erillistä juonen haaraa, joita kuljetetaan eteenpäin näppärästi parin sivun pätkinä. Hyvin pysyi mukana. Eva Frantzkin osaltaan vahvistaa päätelmääni, että toimittajat ovat usein päteviä kirjailijoita. Kirjassa itse asiassa hääräileekin poliisilaitoksen edustajien lisäksi myös paikallislehden toimittajia, heilläkin omat intressinsä mehevien uutisten metsästyksessä.
Eva Frantz: Tästä pelistä poisFör han var redan dö, 2020, suomentaneet Ulla Lempinen ja Arja Kantele






































