maanantai 21. lokakuuta 2013

Foer, Jonathan Safran: Eläinten syömisestä
Luettu 8/2011

 

Faktaa siitä, kuinka meistä suurin osa nyt syö lihaa vaikka sen tuottamistavat ovat tyystin erilaiset kuin 50 vuotta sitten ja jos me niitä läheltä näkisimme, emme söisi, ainakaan niin paljon,  eli siis yhä enemmän. Väestöräjähdykseen ja ilmastomuutokseen yhdistettynä kasvava lihansyönti on aikapommi, ja iso tekijä ihmisen aiheuttamassa ilmaston lämpenemisessä. Seurauksena on ympäristön tuhoutuminen, metsien raivaaminen laiduntaville eläimille ja eläinrehua varten, sen sijaan että kasvatettaisiin ravintokasveja. Kymmentuhatpäisten sikaloiden paskalietteet valuvat meriin. On riski että tehotuotantotiloilla elävien sairaiden eläinten virusmutaatiot leviävät pandemioiksi.

Talousssanomista/Hannu Sokala:
Foerin mukaan kansalaisten ruokatietoisuus on vääristynyt muun muassa sen takia, että ruokateollisuus hallitsee tiedon tuottamista ja jakelua. Hän siteeraa professori Marion Nestleä, jonka mukaan elintarvikeyhtiöt sanovat ja tekevät tupakkayhtiöiden tapaan mitä tahansa myydäkseen tuotteitaan.

Broilerit kuin 130-kiloisia
kymmenvuotiaita
Yksi julmimman kohtalon saaneista eläimistä ovat kanat. Kanojen geenien, ravinnon ja ympäristön muokkaamisen ansiosta broilerien keskipaino kasvoi 1935–1995 peräti 65 prosenttia, mutta samaan aikaan kana saatiin kasvatettua yhä nopeammin myyntikelpoiseksi, ja sen ravinnontarve saatiin supistumaan 60 prosenttia.
Jonathan Safran Foer vertaa: "Tämän muutoksen mullistavuuden tajuaa kuvittelemalla lasta, joka kasvaa yli 130 kiloa kymmenessä vuodessa syömällä pelkkiä myslipatukoita ja vitamiinipillereitä".
Kanat elivät aikoinaan 15–20 vuotta, mutta teollisuus on luonut lihantuotantoa varten broilerikanan, joka on kuusiviikkoisena valmis tapettavaksi. Itse asiassa broilerit on pakko tappaa näin nuorina, koska geneettiset muutokset johtavat tuhoisiin sairauksiin kanan eläessä pidempään.
KFC (ent. Kentucky Fried Chicken) on Foerin mielestä lisännyt kärsimyksen kokonaismäärää maailmassa enemmän kuin yksikään toinen yritys. KFC myy asiakkailleen lähes tuhat miljoonaa kanaa vuodessa parissakymmenessä tuhannessa ravintolassa kautta maailman.
Nykyaikaisen yritystoiminnan periaatteiden mukaisesti KFC käyttää alihankkijoita kanojen kasvatukseen, teurastukseen ja kuljetukseen. Yhtiö ilmoittaa verkkosivuillaan, että se edellyttää alihankkijoiltaan sitotutumista eläinten hyvinvointiin.
Foerin mukaan KFC:n vakuuttelut ovat hölynpölyä. Hän kertoo, miten KFC:n alihankkijateurastamossa työntekijät kiskoivat päitä irti eläviltä kanoilta, sylkivät nuuskaa niiden silmiin, maalasivat kanojen kasvoja spray-maaleilla ja hyppivät kanojen päällä. Foerin mukaan tällaisia tekoja on todettu kymmeniä, eikä niihin syyllistynyt mikä tahansa teurastamo, vaan "Vuoden alihankkija".
Yksi KFC:n suurimmista alihankkijoista on Tyson Foods, joka on maailman suurimpia lihantuottajia. Tyson Foods hallitsee kolmannesta maailman broilerinkasvatusmarkkinoista. Tyson ei kuitenkaan ole alan suurin: saksalaisen perheyhtiön EW Groupin omistaman Aviagenin markkinaosuus on peräti 44 prosenttia.
Lääkkeitä sairauksien
ennaltaehkäisyyn
Samoin kuin muitakin tuotantoeläimiä myös broilereita lääkitään esimerkiksi antibiootein – ei sairauksien hoitamiseksi vaan ennaltaehkäisyyn.
Melkoinen osa epämuodostuneista, ylilääkityistä ja stressaantuneista linnuista kuolee kasvattamossa, mutta massatuotanto jättää niitä riittävästi eloon, jotta toiminta on kannattavaa.
 
Jonathan Safran Foerin kuvaukset koskevat pääasiassa Yhdysvaltain oloja, mutta samanlaista on tehotalous muuallakin. Esimerkiksi Euroopan unionissa kasvatetaan hänen mukaansa vuosittain kuusi miljardia kanaa "jokseenkin vastaavanlaisissa oloissa" kuin Yhdysvalloissa.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti