tiistai 26. heinäkuuta 2022

Nina Burton: Elämän ohuet seinät

Kansi: Elina Warsta

Vain taukoamaton yhteistominta sai kaiken elämään ja janoamaan elämää ja vielä enemmän elämää. Eri lajien väliin pystytetyillä seinillä oli kaksi puolta, ja ne molemmat kuuluivat yhteen. Tiesin nyt, että mökkini seinät oli vuorattu muurahaisilla ja mehiläisillä, ja katto oli lintujen lattia samalla tavalla kuin lattiasta oli tullut kettujen katto.

Putosin mustaan korona-aukkoon, josta olen vaivalloisesti räpiköimässä ylös silmät sirrillään ja muutenkin murjotun oloisena, kuin mikäkin vanha koppakuoriainen. Eikä sitä vanhaa koppakuoriaistakaan pidä ollenkaan vähätellä. Tähän aikaan onkin sopinut seurustella sivistyneen Nina Burtonin, tietokirjailijan ja esseistin kanssa. Hän laajensi tuntuvasti perspektiiviäni näinä voimattomina päivinä, sillä tutkija suhtautuu mökillään kaikkeen oppineen tyyneydellä, niin muurahaisten kekoon seinän eristeenä kuin vesivahinkoon vastakkaisessa seinässä.

Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen, runoilija ja esseisti Nina Burton osti kesämökin luonnon helmasta ja sitä suvulleen ja itselleen kunnostaessaan hän sekä jakaa luonnontieteellistä ja historiallista faktaa että turisee mökin pihapiirissä tekemistään havainnoista, mehiläisistä, muurahaisista, oravista, ketuista ja mäyristä. Osa faktoista oli jo tuttua - vain pinnallisesti toki - kuten alkuräjähdys, ihmisen kauden lyhyys tällä planeetalla, dinosaurusten katoaminen, mehiläisten ja muurahaisten nerokkuus, mutta suurempi osa uutta - tai luettua, mutta taas unohtunutta. Runoilija hurmioituu luonnosta ja iloa vahvistaa tieteellinen fakta ja lämmin huumori, jolla hän pienimpiäkin lähimmäisiään seuraa.

Koiraat sivelivät varovasti naaraiden tuntosarvia, kunnes kosiskeluun vastattiin myöntyvästi, ja pariteltuaan ne lepäsivät pitkään vierekkäin. - Hyvä malleja tarjoavat muurahaisetkin! Mehiläisetkin pitivät medestä ja juopuivat siitä, sillä käyneen meden alkoholipitoisuus on lähes 10 prosenttia. Juopuneita mehiläisiä on jopa tutkittu alkoholismin syitä selvitettäessä. Hyönteisten, mehiläisten ja muurahaisten, tutkimus osoittaa ehkä parhaiten ihmisen perusteettoman ylimielisyyden: niiden maailma on täynnä hienoa viestintää ja luonnossa tasapainottelua. Ja kuten tiedetään, meidän suuri kekseliäisyytemme ja älymme, jonka seurauksena hyönteiset voivat entistä huonommin, voi kaataa lopulta meidätkin. Kuinka Samuel Beckettin näytelmä Huomenna hän tulee liittyy muurahaisiin? Burton sukkuloi yllättävästi kirjallisuudesta luonnontieteisiin ja takaisin. Sillä seinät ovat ohuita, tai niitä ei ole.

Merenpohjassa oli nähty miten pieni sinikala kaiversi hiekkaan kauniita kukkakuvioita evillään. Lopuksi se kantoi suussaan näkinkenkiä ison hiekkakukan koristeiksi, sillä valmis taideteos saattoi houkutella paikalle naaraan.

Maalta Burton siirtyy mereen ja historiaansa purjehtijana, jossa ei näe vahvuuttaan. Sen sijaan mustekaloihin hän perehtyy perusteellisesti ja huumorilla, josta tuli mieleen 70-luvun hauska ohjelma Kenny Everett -show ja sen sketsi säkkipilliin rakastuneesta mustekalasta... Öljyn tahrimat rantakalliot kertovat taas kerran nykytilanteesta meitä itseämme vastaan kääntyvästä Prometheuksen tulesta.

Oma inhokkini ja jatkuvan protestoini kohde, nysäksi leikatut ja kuolleet nurmikotkin saavat osansa Burtonilta. Ne olivat vielä 1700-luvulla statussymboleja palatsien ympärillä, mutta nyt ne peittävät USA:ssa kolme kertaa niin suuren alueen kuin mantereen kaikki maissipellot. Niiden kunnossapito vaati miljardeja dollareita, miljoonia kiloja torjunta-aineita ja suurimman osan omistajien makeasta vedestä.


Nina Burton: Elämän ohuet seinät
Livets tunna väggar, 2020, suomentanut Katriina Huttunen
Kustantamo S& S, 2022, 256 s


6 kommenttia:

  1. Tämä lähtee nyt lukulistalleni välittömästi. Kylläpä kirjoitit viehättävästi.

    Hyvää koronasta toipumista!
    Itse pelkään kaiken aikaa, että saan sen. Meilläpäin on hurjasti tartuntoja. Nyt on poika ja pojanpoika tulossa Turusta meille, en saisi sairastua missään nimessä.
    Tiedätkö mistä sait tartunnan? Entä, mikä on ollut pahinta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Saimme siskon kanssa tartunnan ilmeisesti ensimmäiseltä terassi- ja ravintolakierrokselta. Yksi kattoterassi, mutta kun sää oli huono olimme sisällä, oven suussa. Sen jälkeen kävimme syömässä. Mies sai tartunnan 3 päivää myöhemmin. Ensin oli hyvin kipeä ja huono olo ja lämpöä, aika vähän nuhaa. Parin päivän päästä ei enää kuumetta, mutta sitten tuli huimausta parina iltana, inhottavaa. Haju- ja makuaisti oli kokonaan poissa. Viidentenä päivänä aloitin varovasti ulkoilun ja eilen kävin jo torilla ruokaostoksilla, pyörällä. Se oli liian aikaisin, tulin hyvin väsyneeksi ja itse asiassa nyt olen väsyneempi kuin eilen. Mutta haju- ja makuaisti on pikkuisen palannut, vaikka rööreissä liikkuu edelleen aika paljon limaa. Inhottava niljake tämä tauti on, kuten monet ovat todenneet. Maskit ovat kokonaan kadonneet maisemasta, vaikka tauti jyllää. Se tuntuu nyt oudolta.

      Poista
    2. Niin, siis kurkkukivusta kaikki alkoi ja köhää on koko ajan ollut mukana. Se ei ole vain ollut niin outo oire kuin nuo muut. Jalat ovat myös välillä aika huteran tuntuiset, mutta sitten sekin taas menee ohi. Ailahtelevaa.

      Poista
  2. Kummallista, kuinka ties mitkä koronaviruksen muunnokset löytyvät yhä uusia uhreja. Onneksi olet paranemassa. Malttia se vaatii, kuten kokemuksesta tiedän.
    Onneksi on kirjoja ym. helpottamassa potemista.
    Toipuminen jatkukoon👋👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, malttia tosiaan tarvitaan tämän taudin kanssa. Olin turhan optimistinen liian aikaisin, sitä niin kaipaa sitä tervettä oloa.

      Poista