Tästä blogista

Olen kirjoittanut arvioita lukemistani kirjoista vuodesta 2003. Aloitin puuhan, jotta muistaisin lukemani, joka näytti toisinaan katoavan  mustaan aukkoon. Siitä ei ole tieteellistä näyttöä, pelkkä kokemusperäinen havainto.  Aloitin blogin siirtämällä vanhat tekstit tähän blogiin syys-lokakuussa 2013. Vanhemmat arvioni ovat hyvin lyhyitä. Siinä vaiheessa ei blogi ollut mielessä, vaan tarkoitus oli kirjata lyhyet muistimerkit. Olen aina lukenut, en mitenkään määrätietoisesti - paitsi italiankielisiä, joita olen lukenut kielitaidon syventämiseksi -  enkä nopeasti mutta kirja on aina kulkenut mukanani. Aina olen myös kirjoittanut: päiväkirjoja, kirjeitä, mielipiteitä.

Lisäys 18.1.2022: Nyttemmin en kirjoita kirjoista vain muistaakseni ne. Yhtä painava syy on, että omaa kokemusta miettiessä  lukemisen jälkimaku syvenee. Oman tiivistyksen jälkeen on mukavaa löytää verkosta muita kokemuksia ja arvioita ja verrata omaansa niihin. Voi löytää muita samoin kokeneita tai yllättäen havaita olevansa melko yksin oman tuntemuksensa kanssa. Sekin on mielenkiintoista. Lisäksi kirjoittaminen sinänsä on lukemiseen verrattavissa oleva ajattelua aktivoiva harrastus. Vaikka siinä kohteena onkin toisen kirjoitus, kirja, irrottaa se jokaisessa omanlaisensa ajatuskulun, kunkin omalla taustalla ja kokemusmaailmalla väritettynä.

Myöhemmin tähän on näyttänyt ilmestyvän juttua myös elokuvista ja omasta historiasta, muistoista ja paikoista.

Luen romaaneja ja tietokirjoja, sekä kotimaisia että ulkomaisia kirjailijoita - enimmäkseen suomennettuina - jonkin verran myös  ruotsinkielisiä. Eräs harrastusteni punainen lanka on kielten opiskelu, varsinkin italian. Kuljetin vuosien ajan työmatkaseuralaisena italiankielisiä romaaneja  sekä sanakirjaa. Harrastus hiipui pikku hiljaa kielen aktiivisen käytön puutteeseen, mutta siihen on myös vaikuttanut raadollinen todellisuus: muutama mafia-aiheinen kirja. Koko kieli alkoi tympiä, vaikka kaunis onkin. Tietokirjoja luen: historiaa, muistelmia, matkakirjoja, poliittista ja yhteiskunnallista kirjallisuutta. En lue scifiä enkä runoja, harvemmin myöskään dekkareita.

Blogin nimi tulee yhdistelmästä italian kieli ja levoton lukija. Verdin oopperassa Rigoletto lauletaan la donna è mobile. Ooppera jää tosin kohdallani sivuasiaksi, mutta levottomuus lukijanakin ja kieliharrastus, siitä nimi.