Pieni taidekävely Helsingissä

 

Lämmin pääsiäisviikko synnytti sellaisen toiveikkaan tunnelman, että heittäydyin kyytiin Turusta Helsinkiin ja kävin tutustumassa muutaman taidemuseon ja -gallerian tarjontaan ja nuuhkimassa muuten vain keväisten katujen ilmaa.

Taidehallin Epävarmat tilat -näyttely sai aikaan niin epävarman mielentilan, etten saanut mistään ajatuksen päästä kiinni ennen kuin pääsin kadulle, jossa Taidehallin talo olikin vapauttava taidekokemus komeudessaan. Uutta taidetta oli senkin nurkille ilmaantunut. Kävi vähän kuin pari vuosikymmentä sitten Firenzen Palazzo Pittissä: huikea näköala yli Firenzen päihitti kehystetyt taideteokset.

HAMin näyttely Tanssi! Liikettä kuvataiteessa 1880-2020 saavutti runsaudessaan paremmin katsojan, jokaiselle jotakin, Laila Pullisen hienoista piirroksista ja veistoksista Louise Bourgeois'n grafiikkaan, josta tässä kuvattuna Triptyykki punaiseen huoneeseen.

Alakerrasta löytyi Tove Janssonin lisäksi lähes lempitaiteilijakseni tullut Greta Hällfors-Sipilä siippansa Juho Sipilän kera. Greta Hn akvarellit hehkuvat kevyinä ja silti värikylläisinä, kuten näkyy tästä teoksesta Uimakoppi, jossa kesäillan kuulaus välittyy tunnelmallisesti.

Hällforsin töitä olen aiemmin nähnyt Ateneumin näyttelyssä. Sielläkin oli  esillä hänen ensimmäisiä akvarellejaan, päiväkirjojen kuvituksia. Niiden interiöörit yksityiskohtineen vievät suoraan 20-luvun hilpeisiin juhliin. (Puhelin näköjään hieman heilahtanut kuvatessa mutta sopinee juhlan tunnelmaan...)

Molemmat taiteilijat maalasivat näkymiä 20-30-luvun Helsingistä, Punavuoren suunnalta enimmäkseen. Tässä Gretan talvinäkymä. >>>>>>>>

Tähän väliin sopiikin mainiosti tuoreempi näkymä Yrjönkadulle. Se taitaa olla suosikkikatuni Helsingissä. Siellä sijaitsi joskus elokuvateatteri Nordia, jossa muistan käyneeni usein. Siinä kauppaa pitää nyt Partioaitta. Samalla kadulla on myös Hotelli Torni ja legendaarinen O'Malleys, jossa luuhasin jossain vaiheessa. Sitä vastapäätä uimahallin vieressä on pieni antikvariaatti Kirjava lintu, josta olen löytänyt italiankielisiä "harjoittelukirjoja". Nyt  omistaja on uupunut kirjapaljouden keskellä ja oli tekemässä loppusiivousta.

Mutta eteenpäin elävän mieli. Galerie Forsblomissa esittäytyi nykytaide taas parhaimmillaan, kuten aika usein. Tällä kertaa Jenny Carlsson, Reima Nevalainen ja Hannu Väisänen. 

Taidenäyttelyt ovat kuin pieniä keitaita kaupungissa, niissä on oma ilmastonsa ja toisenlainen ajan tuntu, usein myös toisenlaisen ajan kokemus. Omakin mielentila saattaa läikehtiä siitä epävarmasta ylevään, hartaasta iloiseen. Taidenäyttely on aina pieni kurkotus toisiin maisemiin.