Yuan Yang: Yksityisiä vallankumouksia. Neljä naista ja Kiinan uusi järjestys

Kansi iStock Photo, Adobe Stock

Sain synttärilahjana kiinalaissyntyisen kirjailijan ja toimittajan, Financial Timesin Kiinan kirjeenvaihtajana toimineen Yuan Yangin (s. 1990) oman ikäluokkansa näkökulmasta Kiinan nykyoloista raportoivan Yksityisiä vallankumouksia. Kirjoittaja on näköjään (Wikipedia) nykyään Labourin parlamenttiedustaja ja ekonomisti. Taustan ja koulutuksen huomaa myös tästä kirjasta, jossa elämykselliset kuvaukset Kiinan luonnon ja vuorten lumosta jäävät taka-alalle enimmäkseen yhteiskunnallisen kuvauksen noustessa pääosaan. Kiinan yhteiskunnassa riittääkin ihmettelemistä täkäläisissä olosuhteissa kasvaneelle. Aikaan osuu Kiinan talouden uudelleenjärjestely, valtiollisten yritysten yksityistäminen ja valtava taloudellinen kasvu.

Kirjassa seurataan neljän kiinattaren, Chunin, Leiyan, Siyuen ja Samin polkuja lapsuudesta näihin päiviin. Kirja ilmestyi vuonna 2024. Naisia yhdistää kansalaisaktivismi, yhteiskunnalliset ambitiot elämän parantamiseksi, tavoitteena naisten, lasten ja työntekijöiden aseman vahvistaminen.

Kirja on jaettu neljään kronologiseen osaan, ja jokaisessa seurataan kunkin vaiheita vuoron perään. Olisipa jokaisen tarina kerrottu vuorollaan alusta loppuun, mietin jossain vaiheessa. Oli hankalaa aina muistaa, mitä edellisessä vaiheessa tälle tyypille olikaan tapahtunut.  Laiskuuttani olin jo pahan kerran väsymässä, mutta lahjan antaja mielessäni, jatkoin. Onneksi niin, koska pikkuhiljaa naiset alkoivat erottua. Kerronta on suurelta osalta selostavaa faktatyyliä - toisten kokemuksia käydään läpi. Se sisältää vähän dialogia tai muuten läheltä nähtyä, mikä tekee siitä hieman raskaan luettavan, varsinkin alkuosassa. 

Kiinastakin näkee saman, minkä on voinut lukea/nähdä monen muunkin ei-länsimaan historiasta: maaseudun väki elää pitkälle näihin aikoihin perinteistä elämää, usein köyhyydessä raataen alkeellisissa oloissa, kun suurkaupungeissa eletään täysin digiaikaa pilvenpiirtäjissä nykyaikaisten laitteiden ja älypuhelinten rytmissä. Korona-aika tulee tässäkin raportissa vastaan ja Wuhan paikkakuntana vilahtaa.

Koulutuksesta puhuttaessa oli 2010-luvun loppupuolelta alkaen noussut yhä useammin esiin termi neijuan eli involuutio, antropologiasta lainattu käsite, joka tarkoittaa eteenpäin menevän kehityksen vastakohtaa, niin suurta kilpailutilannetta, että selviytyminen vaatii suurempaa panostusta kuin se koskaan tuottaa. 2020-luvun alussa tilanne oli pahentunut entisestään.

Koulujärjestelmä vaikuttaa Kiinassa jaetun suunnilleen samalla asteikolla ikärakenteen mukaisesti kuin meillä, peruskoulu ja lukio/ammattikoulu. Kaiken ytimessä on kuitenkin aivan kammottavan oloinen pisteiden jahtaus, joka ajaa lapset pelkäämään sekä koulua että vanhempiaan. Kilpailussa on pärjättävä, koska muutoin putoaa köyhyyteen. Suosituimmat alakoulut vaativat kuusivuotiailta lapsilta ansioluetteloita, ja hakuprosessin yhteydessä myös vanhemmat haastatellaan perusteellisesti. 

Köyhät vanhemmat taas eivät useinkaan pysty maaseudulla elämään lastensa kanssa, vaan joutuvat muuttamaan muualle töiden perässä. Lapset jäävät isovanhemmille tai kuka minnekin, yksin, ilman vanhempiaan.

Kaikkea varjostaa kuin giljotiini yläpuolella ns hukou-järjestelmä eli kotipaikkarekisteri, joka määrittää ihmisen joko kaupunkilaiseksi tai maaseudun asukkaaksi. Kotipaikka antaa oikeuden koulutukseen, terveydenhoitoon ja eläkkeisiin. Muuttaessaan hukoun menettää helposti, mutta uuteen pääsy on tehty vaikeaksi.

Kiinassa Maon jälkeen toteutettu yhden lapsen politiikka lopetettiin 2015, mutta pitkään perheet toivoivat yhtä poikaa. Vain tyttöjä saaneita perheitä pilkattiin ja kiusattiin. Joten paljon oli näillä kirjan neljällä naisella taistelemista aina asenteiden tasalta varsinaisiin yhteiskunnallisiin määräyksiin, vastassa on jatkuvasti myös viranomaisten valvontakoneisto, joka on valmis pienestäkin merkistä puuttumaan asioihin; yksityiskoulutoiminta lopetetaan, kerrostalo myydään. Puolueen yksinvalta ei joudu perustelemaan toimiaan.

Naiset ovat sitkeitä ja peräänantamattomia opettaessaan myös äitejään irti vääristä kasvatusperiaatteista, rohkaistessaan lapsia jatkuvan negatiivisen ja lannistavan kasvatuksen sijaan. Kaksi heistä on selkeästi köyhästä perheestä, maaseudulta ja vuoristokylästä, ympäristöistä, joissa lapset joutuivat töihin hyvin nuorina. Tyttöjen koulunkäynnin hyötyyn ei varsinkaan uskottu, kun heidät kuitenkin naitettaisiin toiseen perheeseen.

Työnteon ainoaksi elämisen tavaksi kiinalaiset oppivat aikaisin. Työläisten oloja parantamaan pyrkivä Leiyakaan ei keksi mitä tekisi sunnuntaina, kun sellainen ensimmäinen vapaapäivä koittaa. Apple iPhonen valmistaja Foxconn työpaikkana tuli uutisotsikoihin vuonna 2010, kun joukko nuoria teki itsemurhan hyppäämällä tehtaan ikkunoista. Kiinan näennäisesti työläisystävällinen järjestelmä ei tietenkään siedä itsenäistä ay-toimintaa, vaan kamppailu työnantajien kanssa minimioikeuksista, työajoista ja vakuutusmaksuista jatkuu tehtailla. Myös sosiaalisessa mediassa hallinto ja viranomaiset ovat aina valppaina; arkaluontoisten aiheiden lista pitenee pitenemistään.

Sam on naisista radikaalein, kommunisti, vaikka selvästi varakkaammasta taustasta. Hän lukee Marxia vapaa-aikanaan ja pitää vallankumousta nyky-Kiinassa välttämättömänä.  ... teitä sortaa 'kolme vuorta': imperialismi, feodalismi ja kapitalismi.

Chun ja Sijye toimivat molemmat yksitysten koulujen piirissä ja jälkimmäinen perustaa koulun, joka on menetelmiltään tyystin vastakkainen perinteiselle kiinalaiselle pänttäämiselle, mutta joutuu viranomaisten painostuksen kohteeksi. Hän uskoi edelleen tehtäväänsä: hän halusi pelastaa lapset heidän vanhemmiltaan.

Näiden nuorten naisten yritteliäisyyttä ja sitkeyttä seuratessa tulee ajatelleeksi, että niin paljon kuin meillä mainostetaan suomalaista sisua, se kalpenee näiden kiinalaisten naisten uskomattoman työteliäisyyden ja rohkeuden rinnalla. Ja vielä hyvin arvaamattoman ja autoritaarisen hallinnon alaisina, joka ei kysele kansalaisilta lupaa uusille määräyksille ja kielloille. Niihin näidenkin naisten ponnistelut törmäävät. Xi Jinpingin aikana liikkumavara on entisestään kaventunut.

Yuan Yang: Yksityisiä vallankumouksia. Neljä naista ja Kiinan uusi järjestys
Private Revolutions, Coming of Age in a New China, 2024, suomentanut Riina Vuokko
Atena/Otava, 2025, 327 s