GRANTA Uuden kirjallisuuden areena / 1
Otava 2013, 304 s

Näppärää. 22 kirjailijan tekstejä yksissä kansissa. Nappasin tämän Suomen Grantan ensimmäisen kirjan Yrjönkadun divarista viime Helsingin visiitilläni. Tämmöinen kokoelma eri kirjailijoiden lyhyistä teksteistä on oikein omiaan junamatkalle tai levottomalle lukijalle, jonka on tuon tuosta poukkoiltava ylös lukutuolista jonkun vieterin heivaamana. Suurin osa oli minulle kirjailijoina uusia tuttavuuksia, mukava tapa tutustua tämän kevyen ja nopean kattauksen kautta. Teemana on ruoka, useammin vielä jonkin syöminen, onko se sitten ruokaa tai ihan jotain muuta.

1. Antti Tuuri: Leipä. Tuuri leipoo, etsii parasta leivän juurta, jauhoja, kohotusastiaa, etsii parasta koostumusta ainesosille, kokeilee paistoaikoja ja -lämpötiloja. Hiljalleen hiipii nenään vastapaistetun ruisleivän muheva tuoksu. Loppu on onnellinen.

2. Kazuo Ishiguro: Herkkusuu. (The Gourmet). Elokuvan käsikirjoituksen muotoon kirjoitettu makaaberia lähentelevä jännäri raskaan sarjan herkuttelijasta. Hemmoteltu gourmand on jo maistanut kaikkea. Nyt olisi tarjolla jotain raflaavaa lontoolaisen kirkon kryptassa.  Ettei vain Peter Greenaway olisi tökännyt lusikkaansa tähän soppaan! Haistan käryä.

3. Riikka Alaharja: Nälkä. Ankea näytös yksinhuoltajan arjesta, puutteesta ja siansorkista mutta yllättäen tarjoillaan myös suklaafondantia. Ulkona on kylmää, lunta ja kuollut veli. Jotenkin aika suomalaista tuon fondantin jälkeen.

4. Philip Teir: Mansikka 1979. Isoisä ja isoäiti asuivat lähellä, ja kävin usein heidän luonaan. Minä viihdyin siellä, mutta pelkäsin aina että minulle tarjottaisiin päivällistä. Kun isoäiti muuttaa vanhainkotiin,  autoon pakataan pakastimesta Kekkosen aikaisia karjalanpiirakoita. Sodan nähnyt isoäiti on säästänyt paljon.

5. George Perec: Suuntaa-antava luettelo nestemäisestä ja kiinteästä ravinnosta, jonka olen niellyt vuoden tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäneljä aikana. Se alkaa kahdeksasta annoksesta naudanlihalientä ja sivuja on kolme. Saman kirjailijan romaani pariisilaisesta kerrostalosta 'Elämä. Käyttöohje' oli kyllä luettava ja mielenkiintoinen.

6. Leena Parkkinen: Turska. Runoilija, jonka kokoelma 'Näin kasvot wc:n peilissä' ei nouse siivilleen, lähtee residenssiin Ranskaan, jossa tapaa portugalilaisen Josen. Tämä perehdyttää hänet kädestä pitäen turskan suolauksen saloihin. Suudelmakin maistuu suolaiselta.  Jose kertoo olevansa naimisissa.

7. Roberto Bolano: Everstin poika. Kertoja kertoo b-luokan zombie-elokuvasta, jonka oli nähnyt telkkarissa. Elokuva on kuin hänen elämäänsä. Siinä everstin poika kamppailee takaa-ajavia nälkäisiä, pureskelevia zombieita vastaan, meksikolaisia. Tyttöystävä on jo saanut pureman ja siksi hänellä on alituinen nälkä. Kyseessä on toimintaelokuva, jossa on rakkautta, jännitystä, ja jatkuvaa nälkää zombien kesken.

8. Rosa Liksom: Isän 50-vuotisjuhlat. Tepa-täti tulee Göteborgista Ylitornioon Audilla valmistelemaan veljensä 50-vuotisjuhlia. Tepa on maankuulu pitokokki. Seitsemän päivää täti ja siskontyttö pesevät poronsuolia, leipovat rieskaa ja sen seitsemää sorttia. 'Se ei kuulu sulle', vastaa Tepa kaikkiin kyselyihin mitä tulee hänen elämäänsä Ruotsissa, mutta tulee ruoanlaiton ohessa kertoneeksi elämäntarinansa. Siihen sisältyy avioliittoja eri maalaisten miesten kanssa eri puolella Ruotsia ja lapsiakin. Kotivaris Veikko ja Aada-kissa luovat tunnelmaa.

9. Ryszard Kapuscinski: Jouluaatto Ugandassa. Mikä ihanuus törmätä tässä kokoelmassa vanhaan rakastettuuni, Kapuscinskiin. Afrikassa jälleen. Mutta Idi Aminin Uganda on painajainen maan päällä. Port Bell on järvi, jonne kidutettujen ruumiit heitetään. Kun torille tuodaan sieltä pyydetty lihava kala, kauhun väristys hiljentää ihmiset.

10. Juha Itkonen: Torstai. Henrik ja Hanna, nälkäiset opiskelijat syövät yhdessä kerran viikossa Helsingin Forumissa. Heitä ahdistaa, on nälkää ja epävarmuutta. Kun rasvainen pizza on syöty, kaikki vähän hymyilyttää.

 

11. Karin Johannisson: Tapaus Ellen West. Psykiatrian epärajoista. Kirjoittaja on ruotsalainen aatehistorian professori, joka on erikoistunut lääketieteen historiaan. Sata vuotta sitten kuuluisat 'tähtipsykiatrit' pallottelivat naispotilaitaan, leimasivat heidät koko arvovallallaan hysteerisiksi, testasivat hoito-ohjelmia, ja ajoivat potilaitaan itsemurhaan. Ellen Westin tapaus oli musertava. Hänelle annettiin lupa ei-enää-olla-olemassa. Ellen West oli muun muassa syömishäiriöinen. - Ilmestynyt Ruotsin Grantassa 2013.

12. Miki Liukkonen: Marokon jälkeen. Peter on surullinen kun Anna on lähtenyt, ehkä lopullisesti. Hän saa muuta ajateltavaa kaverien järjestämässä baari-illassa, sillä siellä, baarissa häneen ottaa yhteyttä Sitruunoiden Valvomon Sebastian. Oven päällä kyltissä sitruunalla on kruunu. Se on arvokasta, Peter ajattelee, kaikki selviää vielä.

13. Taiye Selasi: Afrikkalaistyttöjen seksielämä. Pikkutyttö on 11-vuotias, suku valmistelee juhlia Accrassa, kaikki pynttäytyvät, naiset kilpailevat miesten suosiosta, kaikilla on salaisuuteensa, ilmassa on petosta ja uhkaa ja pettymystä. Afrikkalaisten kotien oudossa arvojärjestyksessä äiditöntä lasta alempana on ainoastaan lapseton äiti.

14. Merja Virolainen: Runoja. Hauskoja runoja elintarvikkeille kuten Munalle, Perunalle, Kaalille, Sipulille, Sinihomejuustolle, Omenalle. Pätkä runosta Sinihomejuustolle:

markiisi, mitä olet joutunut kärsimään

on tehnyt sinusta ilkeän, ymmärrän,

sinä elähtänyt irstailija, ihastuttavan pöyristyttävä,

kosteudessasi pelottava: uskaltaneeko sinua maistaa,

suu painautuu lihaan, ah, tunnut huulilla, kielenpäässä,

riettaan pehmeä, sulava, homekohdat erottuvat kovina,

törkeä tuntu suussa, hieno pilaantumisen löyhkä, rannan röhnä

15. Olga Tokarczuk: Säilykkeitä elämän varalle (mahanpuruiksi). Tyhjäntoimittaja-poika jatkaa elämäänsä entiseen malliin siistin ja säilövän äidin kuoltua. Pojankin olisi voinut marinoida, äiti pääsi jo pesusieneen, 'Pesusientä tomaattikastikkeessa 2001'. Muuta perintöä ei löydy kuin säilykkeet. Lopulla vastaan tulee 'Sieniä marinaatissa 2005'.

16. Meri Kuusisto: Amerikkalainen. Ote romaanista. Amerikkalainen on kutsumanimi vauvalle, muita ovat Susette ja Hermanni, alkkiksia molemmat ja Hermannin äiti Hertta Haikala, joka yrittää puuttua tolkuttomaan touhuun.

17. Nicole Krauss: Kivet ja artisokat. 'Kuolin muurahaisen' sanoo 3-vuotias pariisilainen Montparnassen hautausmaalla. Hänen äitinsä vie häntä juutalaisten muistojen luo. Eräs juutalainen päätti sodan jälkeen jäädä Ranskaan, koska tarjoilija opetti ravintolassa hänelle kuinka artisokka syödään.

18. Miina Supinen: Luovan myrskyn ruokalista. Kirjailija kertoo ruokavaliostaan silloin kun kirjoittaminen ohittaa syömisen. Silloin hän syö eineksensä kylminä ja e-koodillisina, sillä mikään ei tue taiteellista prosessia yhtä hyvin kuin lievä pahoinvointi. 

19. Doris Lessing: Kanat ja kananmunat. Äidin odotukset niskassa 17-vuotias tytär jää yksin hoitamaan 96 munan hautomista Etelä-Rhodesiassa, keskellä Rhodesian kylmää talvea. Apuna on hautomakone ja taljoihin kääriytynyt kokkipoika Isaac. Hautomishaluinen kana saa sherrytilkan, se pysyi hyvällä mielellä, sekin. Kanoja hoidetaan hyvin, niissä on leipä, mutta äitien ja tyttärien välit ovat solmuissa ja niitä setvii kukin tykönään. Osa solmuista aukeaa historian kautta.

20. Anu Silfverberg: Ylimääräiset kilot

Johannes ja Laura tekevät taidetta, uutta ja kantaa ottavaa, provokatiivista. Kaikki on ihmissyöntiä. Laura lentää Japaniin, molemmat tahollaan saavuttavat mainetta. Johannes tekee taidetta omasta lihastaan. Lopulta kamppailulaji riittää hänelle. Hän on sittenkin taiteesta nauttija. Öhh.

21. Mo Yan: Viinamaa (Ote romaanista) Erikoistarkastaja Ding Gou'er lähtee tarkastuskäynnille Luoshanin hiilikaivokselle selvittämään soijassa marinoitujen vauvojen syytettä. Surrealistisella matkalla viinaa juovat kaikki, kuskista alkaen. Kaivoksen puolueosaston turvallisuusosastolla tarkastajaa juotetaan lisää. Ulkona myös pääskyt tekevät juopuneita kaarroksia. Tarkastaja joutuu nöyrtymään kaivoksen maagisessa miljöössä. Hän päätyy hekottelevien kaivoksen johtomiesten kanssa lounaspöytään. Näin Kiinassa. (Mo Yan on vuoden 2012 kirjallisuuden nobelisti.)

22. Pirjo Hassinen: Äyriäisbuffet. Tea harrastaa avantouintia ja ikävöi mereen menettämäänsä Samiria. Hänen kylmänkestävä kroppansa sopii äyriäisbuffetin tarjoiluun.