perjantai 14. marraskuuta 2014

Pajtim Statovci - Onnittelut!


Kissani Jugoslavian tekijä voitti tänään Helsingin Sanomain vuoden parhaan esikoiskirjan palkinnon. En ole toistaiseksi lukenut muita ehdokkaita, mutta olin tästä voittajasta innostunut. 'Romaanin henkilöt edustavat vain itseään, eivät kokonaisia kansakuntia', toteaa kirjailija kuvatekstissä päivän lehdessä.  Maahanmuuttaja-termi ja sen kautta tulkituksi tuleminen on ilmeisen kyllästyttävää, ja varsinkin sen epäjohdonmukainen käyttö. Somalialainen tai irakilainen kun on niin helposti vain sitä, kun taas ranskalainen tai saksalainen on niin paljon muuta ensiksi. Sitä paitsi jos on muuttanut Suomeen 2-vuotiaana, niin onko silloinkin maahanmuuttaja? Joka tapauksessa minusta kirjassa kiinnostavaa oli myös albaaniperheen historian kuvaus, kaikkien muiden teemojen ja lumoavan kielen lisäksi. Nappivalinta! 

Päivän Hesarin haastattelu loppuu hauskasti. Kirjailija ihmetteli, miksei häneltä kysytä miltä hänestä tuntuu voittaa tämä palkinto. 'Ihan mielettömältä...' Kulttuuritoimittaja isossa lehdessä on helposti niin viisas ja analyyttinen, että toinen voi ihan turhautua kun ei pääse puhumaan ilostaan yhtään mitään. Tarkkailijan roolissa/HS 14.11.15.

9 kommenttia:

  1. En ole Statovcin kirjaa lukenut, mutta luin Hesarista hänen haastattelunsa. Sen perusteella Statovci vaikutti harvinaisen järkevältä ja selväsanaiselta nuorelta mieheltä. ja tuo haastattelun lopetus minuakin nauratti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin nuoreksi tosiaan hieno kirjailija. Olen jo niin vanha että tuon ikäinen tuntuu ihan lapselta, mutta aikuinenhan hän on ja viisas ihminen. Kaikkein valloittavinta kirjassa on se kieli, niin omaperäinen.

      Poista
  2. Varmaan ihan just oikea kirja voitti, mutta kun yritin tuota teosta aloittaa, en heti syttynyt ja olen niin kauhea, että sitten saa jäädä. Tätä täytyy harkita uudestaan;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun noin paljon lukee kuin sinä, pakkohan siinä on luottaa tuntumaan ja karsiakin aina silloin tällöin.Kesken pitää voida jättää jos ei vedä. Onneksi on erilaisia kirjoja ja erilaisia lukijoita. Aina välillä tulee rakastumisia, sinullakin aika usein.

      Poista
    2. Kiitos<3 Kuulostaa armolliselta.

      Olen siitä tylsä, että luen vain kirjoja, joista pidän. Jos Kissani Jugoslavia olisi heti tarttunut minuun kynsillään, olisin antautunut sille. Mutta tässä marraskuussa löysin Murakamin ja siitä olen iloinen.

      Poista
  3. Minulla on tämä tuossa lainattujen kasassa. Apua, 19 kirjaa lainassa ja Maria Peuran uusin jo matkalla minulle. Nyt tartun tähän ja jätän muut.
    Haastattelu oli raikas, niin mukava nuori mies - ja nuoruus tuli vekkulisti ilmi juuri tuossa lopussa. ;)

    VastaaPoista
  4. Blogimaailmasta kyllä tarttuu lukuvinkkejä kiitettävästi ja niiden kanssa on välillä helisemässä. Minulla neljäs Knausgård loppumassa. Jouduin siksi jättämään vuoden nobelistin toisen varauksen hakematta (itse asiassa taisi riittää se yksi).

    VastaaPoista
  5. Tein eilen varauksen tähän kirjaan. Tätä on kehuttu niin paljon blogeissa, että pakko lukea.

    VastaaPoista
  6. Ei yhtään pitkästyttävää hetkeä tämän kanssa tullut vastaan, tuoretta näkökulmaa ja filosofointia, jänniä tyyppejä, eläimetkin niin hienosti kuvattu - käärmeen olemusta myöten.

    VastaaPoista