maanantai 17. helmikuuta 2020

Aito huijaus. 10 novellia nyky-Intiasta



Tein maukkaan matkan Intiaan. Titia Schuurman on koonnut ja suomentanut nämä kymmenen englanninkielistä novellia, jotka kaikki on julkaistu 2000-luvulla. Kokoelmassa on aluksi tekijän valaiseva esipuhe Intian englanninkielisestä kirjallisuudesta ja kunkin kirjailijan lyhyt esittely. Intia on 1.2 miljardin väestöineen yksi maailman suurimmista englanninkielisen kirjallisuuden markkinoista. Intialaiset kirjailijat eivät enää ole riippuvaisia länsimaiden määritelmistä menestymiselleen. Valitut kirjailijat ovat kosmopoliitteja, useat ovat asuneet ulkomailla ja moni asuu pysyvästi muualla. Novelleissa on silti hyvin intialainen maku, mausteinen, kardemumman, neilikan ja curryn tuoksut leijuvat ilmassa. En ole koskaan käynyt Intiassa, mutta kirjat paikkaavat puutetta. Aravind Adigan Valkoinen tiikeri oli ensimmäinen matkaoppaani ja loistava sellainen (Salman Rushdien Keskiyön lapset tuli kylläkin luettua jo 80-luvulla, joten ei nyt ihan ensimmäinen tuo. Korjaus)

Aito huijaus on yhdistelmä kahden novellin nimestä ja jotenkin todella onnistunut. Minusta tuntuu, että juuri Intiassa, monien uskontojen, kielten ja tarinoiden runsauden sarvessa huijaus voi olla aitoa ja aito huijausta, riippuen tulkinnoista ja tulkista. Novellit kuvaavat kiinnostavasti vanhan perinteen ja nykyaikaisen yhteiskunnan kohtaamista, äärimmäistä köyhyyttä vaurauden kulmilla sitkeän kastijaon eläessä edelleen vahvana. Tarinat ja mielikuvitus auttavat kurjuudessa ja näillekin novelleille on ominaista kevyen hilpeä tunnelma silloinkin kun kuolema tai sen vaara näyttää vaanivan lähellä.

Novelleissa on yhteiskunnallisuutta, kuten puoliniminovellissa Huijaus, joka kuvaa köyhän aseettomuutta ennakkoluulojen ja väärinkäytösten kohteena. Kuollut kameli on nykyaikainen rakkauskertomus ja voisi nimestään ja joistakin maiseman väläyksistä huolimatta tapahtua missä hyvänsä länsimaisessa kaupungissa.

Jaksan tuskin odottaa että saan tämän homman valmiiksi ja pääsen töihin, todelliseen elämään. Hänen mustat silmänsä loistivat kun hän sanoi sen, ja hetken minusta tuntui että oli tosiaan jotenkin fantastista istua päivät pitkät kopperossa välkkyvän monitorin ääressä

Minuun teki suuren vaikutuksen novelli Norsu ja Maruti, kokoelman pisin novelli. Maruti on 800-kuutioinen pieni auto, riehuvien väkijoukkojen suosikkiautoja - niin heppoisia, niin helposti kaadettavia. Maruti saa heikonkin miehen tuntemaan itsensä vahvaksi. Novellissa punotaan hienosti Delhin liikennekaaos, hääjuhlaan kulkeva norsu, Maruti ja paikoitusalueen vahdin, 17-vuotiaan Kishoren unelmien hauraus mielivaltaisten käskyttäjiensä, pysäköintifirman omistajan ja korruptoituneen poliisin kynsissä rikkaaksi kuvaelmaksi. Norsun kosketus on sekä lopullinen että pyhä. Novellin kirjoittaja Radhika Jha on esittelyn mukaan saanut kirjailijana tunnustusta erityisesti taiturillisesta kielestään. Kyllä, todella hienoa.

Olikos hyvä päivä, vai? kuiskasi ääni joka kuulosti siltä kuin ruumista olisi raahattu kuivuneessa lehtikasassa.

Aivan toisenlainen, hulvaton novelli on Manjula Padmanabhanin Syömingit, jossa länsimainen vampyyri saapuu innokkaana odottamaansa verijuhlaan. Delhin aromit saavat kuolaamaan, joskin ilmassa on myös käsittämätön pistävä vivahde, nestemäinen kosteus ja veikeitä hyttysiä. Vampyyri asettuu tietenkin nukkumaan kylpyhuoneen ammeeseen koska sen parempaa korviketta ruumisarkulle ei matkoilla ollut saatavilla. Novellissa voi varmaankin lukea monenlaisia allegorioita länsimaisesta kolonialismista ja sen jälkeisestä turismista, mutta minusta se on ennen kaikkea hirnuttavan hauska. Vampyyri on erityisen kekseliäs tavoissaan päästä eroon tyhjäksi imemästään uhrista. Pari kertaa hän oli jopa ottanut intialaisen kulin muodon ja kantanut kuormansa pään päällä keskellä päivää. Kukaan ei katsonut häntä kahta kertaa. Lopussa vampyyri kohtaa toisen ja siinä päästään sitten pohtimaan perimmäisiä totuuksia, samaan hirtehiseen tyyliin.

Sain vinkin kirjasta Margitilta ja hyvä vinkki olikin, kiitos!

Aito huijaus. 10 novellia nyky-Intiasta
Tabish Khair, Parvati Sharma, Shahnaz Habib, Radhika Jha, Jaspreet Singh, Anjum Hasan, Mridula Koshy, Janice Pariat, Philip John ja Manjula Padmanabhan.
Koonnut ja suomentanut Titia Schuurman 
Aporia, 2016, 219 s

4 kommenttia:

  1. Oi ihana Intia <3 Kiitos tästä lukuvinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihan kuin olisi käynyt paikan päällä. Välittivät niin autenttisen tunnelman. Suurin osa novelleista on tosi taidokkaita, hauskoja ja kiinnostavia. Toki myös eksoottisia täältä katsottuna mutta paljon muutakin.

      Poista
  2. Onpa kiva, että sinäkin pidit! Minusta nämä värikkäät novellit olivat tosi hyviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luotan tätä menoa sinun vinkkeihisi kuin peruskallioon ;)

      Poista