Ni är inte min mamma (julkaistu myös suomeksi nimellä Mutta te ette ole äiti) on mahtavasti toteutettu kuvakirja jokaiselle yksin vieraaseen maahan saapuvalle pakolaislapselle. Sellaiselle kuin esikouluikäinen Aysha. Tekstiä on vähän, mutta oleelliset tuntemukset on sitäkin osuvammin sanoitettu. Tuntemukset erilaisuudesta, ulkopuolisuudesta, äidin ja kodin ikävästä. Kuinka lapsen mieli sanattoman ja eleettömän pinnan alla raivoaa ja etsii ulospääsyä avuttomuuden ja eksymisen tilasta.
Vieraassa kodissa asiat ovat järjestyksessä, ihmiset haluavat hyvää, mutta mikään ei ole oikeasti mitään. Eivät vieraiden ymmärtämiset ja yritykset olla kiinnostuneita.
Aysha haluaisi välillä vain nukkua ja herätä anjeron tuoksuun. (Se on ilmeisesti somalialainen aamiaisruoka, jotain pannukakkua muistuttavaa.) Muistot kotoa ovat värikkäitä, uudessa maassa värejä ei ole. Eikä varsinkaan kukaan ole äiti.
Kirjassa on onnistuneesti ja selkeästi käsitelty lapsen kohtaamia tilanteita, hyvää tarkoittavia ihmisiä, jotka eivät silti koskaan voi täyttää onttoa paikkaa lapsen sydämessä. Aysha yrittää löytää tavan olla vieraiden ihmisten lähellä, hyväksyä heidät siinä. Håll om mig och lova. Lova att jag får vara med min mamma.
Kuinka monella yksin saapuneella pakolaislapsella äiti on vielä elossa? Ei ehkä kovin monella.
Teos on pietarsaarelaisen Frank Furun esikoisteos, hän on työskennellyt yksin tulleiden pakolaisten kanssa. Helsinkiläisen Linda Bondestamin kuvat välittävät ihailtavan pelkistetysti tunnelman erilaisissa arjen ympäristöissä, Suomen katukuvasta afrikkalaiseen maisemaan, vähän saman tyyppisesti kuin Hesarin Matti Pikkujämsä osuu kohteeseen. Niissä on tarkkaa havainnointia, oleellisen näkemistä ja lämmintä huumoria. Ni är inte min mamma voitti Punni-kirjallisuuspalkinnon tänä vuonna.
Frank Furu, Linda Bondestam: Ni är inte min mammaFörlaget & Berghs, 2021
Tässäpä kirja, jonka voisin hommata luettavaksi paitsi itselleni myös lapsenlapsenlapselleni. Heitä on pian jo viisi, vanhin pian esikoululainen. Nuorin syntyy juhannuksen tienoilla.
VastaaPoistaMinä en halunnut lukea tätä pojantyttärelle, liian surullinen varsinkin kun äidin löytyminenkin jää vain haaveeksi.
VastaaPoistaTuntui, että kirja on enemmän aikuisille, että ymmärtäisivät, miltä perheestään erotetuista lapsista tuntuu, mutta päiväkodin pihassa on hyvä, että lapset kohtaavat toisensa samalla tasolla. Jossain kohdassa Aysha juuri pakenee sitä, että jotkut lapset katsovat häntä säälien.
Pikkulapsen pahinta pelkoa toteutuneena siinä kuvataan, totta. Toisaalta, kyllähän pikkulapset jo näkevät, että lapsilla on erilaisia koteja ja taustoja. Jos lapselle ylimalkaan luetaan, niin siinä kai asiasta voisi jutella. Päiväkodeissa voi olla suomalaisiakin lapsia, jotka ovat menettäneet äitinsä. Vieraassa maassa pakolaisena lapsen maailma on kokonaan mullistunut. Ainakin pakolaislapselle tämä on ymmärrettävä ja hienosti kuvitettu kirja.
VastaaPoistaMinua jäi mietityttämään se, minkä ikäisille tämä kirja olisi. Se on kuvakirja ja tuntuu, että kohderyhmä olisi näin alle kouluikäiset tai ykkösluokkalaiset, mutta se yksinäisyys on liian riipaisevaa sen ikäisille, jotka helposti kokevat turvattomuutta muutoinkin. Lapsi valvomassa yöllä silmät suurina tuntemattomassa paikassa ja hokemassa ettei tämä ole koti eikä täällä ole äitiä. Minusta pienille pitää kirjoissa olla myös onnellinen loppu ja mieluummin muuta kuin tosielämän ongelmia.
VastaaPoistaNykyään lapsille kyllä tehdään tietokirjoja pakolaisuudesta, ilmastonmuutoksesta jne.
Tykkään Pikku Xing -kuvakirjoista niiden valoisuuden vuoksi. Näissä kirjoissa Kiinasta adoptoidut lapset sopeutuvat hyvin eikä lukijalle/kuuntelijalle jää paha mieli.
Sietää harkita, kenelle kirjaa tarjoan. Ehkä annan lahjaksi, mikä siirtäisi vastuun vanhemmille. Esikoululaisen äiti on sitäpaitsi erityisopettaja, tytär kovasti kiinni äidissään.
VastaaPoistaVoi olla, että tällaisen kirjan kohdalla pitää tarkemmin miettiä, onko lapsi hyvin herkkä tai huolestuvainen sen sanomasta. Tässä maailman murheet tulevat hyvin konkreettisesti lapsen näköpiiriin. Jollekin toiselle saattaisi silti kirkastua, miksi joku muualta tullut on sellainen kuin on.
Poista