Ari Turunen: Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit

Eli miten erilaisuuden sietäminen synnyttää vaurautta ja sivistystä

Ari Turunen osaa tehdä synteesin tapahtumista ja ilmiöistä eri aikoina, eri paikoissa ja tarkastella niitä sitten tietystä näkökulmasta, asettaa ne tässä ajassa elävälle lukijalleen perspektiiviin. Kaikki tämä on monella tapaa terveellistä ja virkistävää. Ennen kaikkea tämä historia opettaa -lukemisto pitäisi luetuttaa nykyisille päättäjillemme evästykseksi. Oivalluksensa Turunen tarjoilee lukijalle helposti sulatettavassa muodosssa. Hän on kirjoittanut useita historiallisia tietokirjoja, mm Ulkokultaisen käytöksen kirja eli eurooppalaisten tapojen tarina, Ei onnistu! Vastustamisen kulttuurihistoriaa ja Ettekö te tiedä kuka minä olen? Ylimielisyyden historiaa.

Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit kertoo yhdeksästä eri aikoina kukoistaneesta kaupungista, hyvään johtaneista syistä ja taustoista. Yhteistä kaikille on se, kuinka hyvinvointi ja vauraus syntyy silloin kun vallitsee vapaus ja suvaitsevaisuus, kun erilaisuus hyväksytään. Tai ainakin ne näyttävät kulkevan käsi kädessä näissä esimerkeissä. Ja kuinka käänne, jopa romahdus tapahtuu päinvastaisessa tilanteessa, kun kaupungissa vain yksi uskonto, yksi totuus, yksi sääty, yksi kansa on hyväksytty ja muut syrjittyjä, vainottuja. Turunen raportoi historian vaiheita ja vetää sopivissa kohdissa yhtymäkohtia nykypäivään, sekä kommentoi historiaa omasta humanistin näkökulmastaan. Tässä joitain valittuja paloja.

Miletos - Antiikin vapaakaupunki noin 600-500 eaa

Miletos sijaitsi Anatolian rannikolla ja kuului joonialaisten siirtokuntien liittoon. Siellä ei oltu kiinnostuneita valloitusretkistä vaan kaupankäynnistä, jonka kautta tutustuivat foinikialaisiin ja kirjaimiin. Miletoslaisten panos niihin olivat vokaalit. Kirjoitustaito teki Jooniasta Välimeren johtavan sivilisaation. Antiikin kreikkalaiset ymmärsivät vapauden tilana, jossa kansalaiset asuvat yhdessä, mutta joita ei erityisesti hallittu. Innostuttiin filosofiasta ja luonnontieteistä ja taiteista. Aikaa ja rahaa ei kulutettu sotimiseen vaan kauppaan ja kulttuurivaihtoon. Naapurimaasta Lyydiasta levisivät ensimmäiset metallirahat. Lyöty raha teki Lyydiasta ja sen kuninkaasta Kroisoksesta rikkaan.

Jos jotain palvottiin, oli se Artemis, joka oli Jooniassa hedelmällisyyden jumalatar. Hän suojeli naisia ja tyttöjä. Artemiksen kultin ansiosta naisten asema ja oikeudet olivat paremmat kuin muualla kreikkalaisessa maailmassa. Kun ihmiset saivat vaikuttaa toisiinsa ja sallivat olla vieraille vaikutteille alttiita, syntyi jotain ainutlaatuista.

Aleksandria - Kirjojen kaupunki noin 300-200 ea

Aleksandria loi pohjan modernille maailmalle, jossa ympäröivää todellisuutta ei pyritty hahmottamaan vain yhdestä näkökulmasta. Kaupungissa filosofia ja kirjallisuus kukoistivat yhdessä matematiikan ja luonnontieteiden kanssa. Aleksandrian historia on kirjaston historiaa; papyruskääröjen säilytyspaikkaa, Aristoteleen ideaa tiedon keräämisestä yhteen paikkaan jalostettiin Ptolemaiosten aikana ja uutta keksintöä eli kirjahyllyä alettiin kutsua sanalla bibliotheke.

Klassisten kirjailijoiden teosten kopiointia helpotti se, että Egyptillä oli monopoli papyruksen tuotannossa. Liian kunnianhimoinen vallankäyttäjä katsoo usein asiakseen päättää muiden puolesta, kuinka heidän tulisi elää ja käyttäytyä, päättelee Turunen. Tuhon siemenet alkoivat itää uskonnollisten johtajien kylväminä, kun he luokittelivat ihmiset uskonnon ja etnisyyden perusteella, mikä lisäsi ääriajattelua.

Pataliputra - Maailman ensimmäinen hyvinvointiyhteiskunta - n. 300 eaa

Pataliputra on nykyään nimeltään Patna ja sijaitsee Intian koilliskulmalla. Sielläkin parempi aika koitti viisaiden hallitsijoiden myötä. Sekä Chandragupta Mauryan että Asoka -nimiset hallitsijat käyttivät valtaansa jainalaisten ja buddhalaisten periaatteiden mukaisesti, jotka pohjasivat sopuun toisten arvostukseen ja yhteistyöhön. Suurin tavoite oli kastien hierarkioiden murentaminen. Asoka piti rauhanomaiset suhteet naapureihinsa eikä tehnyt valloitusretkiä. Hän kielsi metsästyksen urheiluna ja rakennutti ilmaisia sairaaloita, myös eläimille. Buddhalaisuus synty protestina sille, että bramiinit väittivät olevansa jumalan valittuja.

Bagdad - Rauhan kaupunki n. 800 jaa

Rauhan kaupunki ja Bagdad kuulostaa nyt epäsopivalta yhdistelmältä. Mutta yli 1200 vuotta sitten täällä Eufratin ja Tigrisin välisellä alueella elettiin islamin kultaista kautta. Oppineet, taiteilijat, runoilijat, kauppiaat ottivat vaikutteita kaikkialta, Babyloniasta Intiaan. Vain 200 kilometrin pituisella kahden joen välisellä kaistaleella on ollut neljä maailman suurinta kaupunkia. Näistä vain Bagdad on edelleen asutettu. Siellä oli yli 2000 kylpylää ja viemärit kulkivat maan alla aikana, jolloin Euroopan kaupungeissa likavesi heitettiin mutaisille kaduille. Uskonvapaus vallitsi ja uskonnollisia vähemmistöjä suojeltiin.

Hangzhou ja Kiinan Song-dynastia 1000-luvulla - Ajatuksia teehuoneista

Feng Daon ja kirjapainotaidon myötä oppineisuutta korostava kulttuuri syrjäytti sotilasuran. Runouden tunteminen oli arvokasta. Kiinalaiset ymmärsivät että runous saa ajattelemaan monipuolisesti, sen vertauskuvallinen kieli rakentaa sillan totutun ja uuden välille. Virkamieheksi ei päässyt, ellei osannut runoutta. Kaikki saivat pyrkiä, ikään ja asemaan katsomatta. Ja mikä hieno tapa kitkeä korruption siemeniäkin: virkamiehiä kannustettiin kritiikkiin hallitsijoita kohtaan. Mitä kaikkea syntyikään Kiinassa hedelmällisissä olosuhteissa: laivanrakennusta, isot purjelaivat, kupariraha ja myöhemmin seteliraha, tee, silkki, posliini. Kaikesta käytiin kauppaa, paitsi rikistä ja salpietarista. Noista syntyi ruutia ja se oli sen ajan ydinase.

Firenze - Renessanssin kaupunki 1300-1400

Italian vuoristoinen maaperä ja pitkät rannikot eivät suosineet maanviljelystä vaan edesauttoivat kauppaa, teollisuutta ja merenkulkua. Tämä henkinen ristipölytys antoi sysäyksen kaupunkien kasvulle. Villakaupan voitot antoivat tarpeeksi pääomaa pankkitoiminnan aloittamiselle. Pankki Euroopassa oli italialainen keksintö; banco tarkoitti penkkiä, jossa vaihdettiin rahaa ja laskuja. Pankkitoiminnan myötä alkoi numeroiden käyttö ja kirjanpito, mutta samanaikaisesti humanistit vallassa avasivat tietä renessanssille. Kyynisyys ja virheiden kammoaminen ei ole koskaan luonut mitään uutta. Renessanssin ihminen olisi kammonnut liian rajattuja ja määriteltyjä toimenkuvia.

Isfahan - Puoli maailmaa 1500-1600

Persialaisen kaupungin vaurauden ja kauneuden takana oli sen suurin voima ja magneetti; kauppapaikat eli basaarit ja niiden synnyttämä kaupunkikulttuuri. Shaahi Abbas uskoi uskonnollisen suvaitsevaisuuden edistävän kaupankäyntiä ja siten kaikkien vaurautta. Valtaa piti pystyä jakamaan yhtä lailla aatelin ja juristien kuin persialaisten, turkkilaisten, arabien ja kaukasialaisten väillä.
Virkamies korvasi aatelin: Persiassa ei ymmärretty eurooppalaisen aristokratian etuoikeuksia eikä intialaista kastilaitosta. Syntyperään perustuvaa ylimielisyyttä ei siedetty. Yhteiskuntaluokat eivät myöskään eläneet erillään toisistaan. Avioliittoja solmittiin yleisesti basaariyhteisön eri edustajien väillä.

Isfahanista tuli 1600-luvun merkittävin taideteollisuuden keskus koko maailmassa. Persialaisilla shia-muslimeilla oli läheinen suhde suufilaisuuteen, jossa korostettiin suvaitsevaisuutta ja uskontojen moninaisuutta. Vastustettiin fundamentalisteja, jotka halusivat rajoittaa esimerkiksi Koraanin tulkinnan vain yhteen ainoaan ja tuomita kaikki muut näkemykset harhaoppina.

Amsterdam - Turvasatama 1500-1600

Kun muu Eurooppa keskittyi polttamaan vääräuskoisia ja kirjoja roviolla, Amsterdamissa otettiin vainotut vähemmistöt avosylin vastaan, käytiin kauppaa ja rikastuttiin. Amsterdamin kulttuurien kirjoa ja siihen suhtautumista kuvattiin verbillä gedogen, teknisesti laiton mutta virallisesti siedettävä. Kun 1500-luvun alussa kirkko ja aateli omistivat Euroopassa kaiken maan, Alankomaissa vain viisi prosenttia kuului aatelille.

Amsterdamissa syntyi maailman ensimmäinen pörssiyhtiö kun liikemiehet rahoittivat merikapteeni Cornelius Houtmannin kauppalaivastoa. Tämä oli alkusysäyksenä Vereenigde Oostindische Compagnien eli Yhdistyneen Itä-Intian kauppakomppanian syntyyn. Hollantilaisten menestys aiheutti Englannissa katkeruutta. Englannin kieleen pesiytyi hollantilaisia halventavia sanontoja: Dutch courage = juodaan viinaa ennen taistelua tai going Dutch = maksetaan oma osuus ravintolassa mutta ei muiden. Kaupunki sai lempinimen Mokum. Se on jiddishiä ja tarkoittaa turvasatama. Kaupunkiin saapui Itä-Euroopasta ashkenasijuutalaisia, sefardijuutalaisia tuli Espanjasta ja Portugalista inkvisitiota pakoon.

Vapaus takasi sen että asukkaat jäivät maahan. René Descartes, Ranskan suurimpia ajattelijoita eli yli 20 vuotta Alankomaissa ja kirjoitti siellä kuuluisimmat teoksensa. Amsterdamilla on muidenkin maineikkaiden filosofien perintöä jaettavana: Spinoza ja Locke, josta johtaa taas yhteys Thomas Jeffersoniin ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistukseen.

San Francisco - Kapinaa, koodia ja kokeilunhalua 1969 -

Mikään muu kaupunki Yhdysvalloissa ei ole onnistunut tavoittamaan itsenäisyysjulistuksen henkeä paremmin kuin eri elämäntapojen, kansalaisaktivistien, kulttuurien ja keksijöiden kohtauspaikka San Francisco.  Tässä luvussa päästään juutalaisen Levi Straussin ja kullankaivajien kautta beatnik-kirjailijoihin, Allen Gisbergiin ja City Lights Books eli kaikkien pokkarikirjakauppojen äitiin ja lopulta piilaakson IT-buumiin, jossa vieläkin kuljetaan William Hewlettin, David Packardin ja Steve Jobsin viitoittamaa tietä. Isot yritykset tekivät kohtalokkaita virheitä, kuten Rank Xerox joka ei uskonut, että tietokone voisi koskaan olla yhtä merkittävä kuin kopiokone. Täällä syntyi Turusen mukaan renessanssiin verrattava luovuuden kulttuuri, kun  idealistinen hippikulttuuri kohtasi korkean teknologian. Johtamiskulttuuri oli asioiden tekemistä mahdolliseksi eikä käskemistä. Matala hierarkia, tiimityö ja kokeilun mahdollisuus olivat sen avaimia.

Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit on haukannut ison palan ihmiskunnan kulttuurihistoriaa. Tämä tuntui kiinnostavalta teokselta sekä aiheensa että kirjailijan takia, johon olen jo aiemmin tutustunut. Silti on pakko sanoa, että tämä iso haukkaus oli minun makuuni hieman liiankin iso. Nimiä, filosofeja, hallitsijoita, ajattelijoita vilisi joissakin kohdin vähän turhan tiheään ja samalla se liika vilisti ohi väsyttävässä tahdissa. Nimihän sen jo kertoo; se on yhdeksän kirjan mittainen. Olisiko vähemmän sittenkin enemmän tässäkin tapauksessa?  Paikoitellen puuduin, mutta olihan tämä vaikuttava puheenvuoro suvaitsevaisten, tasa-arvoisten ja rauhaa rakastavien yhteiskuntien puolesta historian peilistä nähtynä.

Ari Turunen: Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit
Into 2015, 316 s