torstai 30. maaliskuuta 2017

Virtuaalinen hiljaisuus & novellihaaste



VR eli virtuaalitodellisuus pitää nyt ottaa ihan todesta. Olenko olemassa siellä/täällä tai missään, kun blogini on liian kauan hiljaa? Stressinaihe sekin. Joka tapauksessa, kun nyt lukemisessani on monenlaista katkoilua ja lisää paussia on tulossa, yritin tuossa - VR:n kyydissä - lukaista kiinalais/yhdysvaltalaisen Yiyun Lin novelleja, päästäkseni samalla askeleen lähemmäs kiinalaista elämänmenoa.

Kultapoika, smaragdityttö on novellikokoelman nimi ja luin siitä niminovellin. Peking ei näyttäydy ainakaan maaliskuussa kovinkaan houkuttelevana, se on tuulinen ja autoistunut. Yksi kolmesta päähenkilöstä, nuorimies Hanfeng kaipaa sitä aikaa, kun oli enimmäkseen pyöriä. Muut kaksi henkilöä ovat Hanfengin äiti, professori Dai ja nuori opiskelija Siyu. Kahta nuorta yksinäistä äiti yrittää vaivihkaa yhdistää. Kaikki kolme seilaavat elämässään yksinäisinä kuin jäävuoret, yhtä viileinä, ainakin ulospäin, eivätkä sisäisetkään intohimot paljastu. Perhe- ja parisuhdenormit ja ympäristön odotukset kuormittavat, Kiinassa ehkäpä tiukemmin kuin meillä, ja ne tekevät Hanfengin ja Siyunkin elämästä vielä yksinäisempiää. Äiti, kunnioitettu professori näkee ratkaisun, jolla selvittää ympäristön odotukset ja läheistensä yksinäisyyden näppärästi.

Melankolinen novelli ei mitenkään sykähdyttänyt puunukkemaisine hahmoineen. Kyllä Raymond Carver on kaukana, vaikka yhtäläisyyksiä häneen nähdään novellikokoelman takakannessa.

Novellihaasteessa panokseni nyt 50.

2 kommenttia:

  1. Oi, sinä olet nyt menossa sinne Kiinaan! Antoisaa matkaa!

    Luin jostain haastattelusta, miten Li sanoi novelliensa olevan rakkauskertomuksia, vaikka niitä luullaan aiheiltaan poliittisiksi. Mitä lienee sillä tarkoittanut.

    Kokeile vielä joskus Lin romaania Kulkurit. Minä pidin siitä enemmän kuin novelleista.

    VastaaPoista
  2. Ai että luullaan poliittisiksi, sepä yllättävää. Ainakaan tämä novelli ei herätä sellaisia olettamuksia. Eikä romaani Yksinäisyyttä kalliimpaakaan ollut poliittinen, vaikka toinen aikataso sijoittuikin siihen Taivaallisen rauhan aukion tapahtumaan. Politiikka oli aika epäoleelliseksi etäännytetty. Se 'vika' siinä taitaa kohdallani ollakin. Rakkaudesta tässä oli kyse, laimealla tavalla asiaa lähestyen.

    Kiitos Marjatta. Yritän tässä vielä taistella flunssan oireita vastaan, teetä hörppien...

    VastaaPoista