 |
| Fotografia: Markku Rantala, Kari Eischer |
Nei paesi mediterranei si uccidono ogni anno 11-36 millioni di uccelli, illegalmente. L'Italia è il paese più pericoloso per loro, l'Egitto il più peggiore per gli uccelli migratori. Ho letto questa informazione stamattina nel giornale. Lo sapevo già prima ma le quantità enormi sono incomprensibili. Fra i miei libri più amati è la storia di Axel Munthe (La via per Capri, scritto da Bengt Jangfeldt), il famoso medico svedese che era uno dei primi protettori della natura, conosciuto per il suo Villa San Michele sulla isola di Capri. Li aveva creato una zona di paradiso per gli uccelli dove era vietato di cacciarli.
Sono già 150 anni passati dal tempo di Munthe ma ancora noi, amici della natura e degli uccelli dobbiamo leggere di questo terribile omicidio di massa degli uccelli. Che non aiutano le leggi dell'Unione Europea è molto deprimente. Per noi finlandesi gli uccelli migratori sono molto benvenuti segni della primavera. Neanche noi siamo innocenti alla diminuzione degli uccelli arrivando ogni anno. Da noi l'industria di legno favorisce boschi con alberi sempre più gioveni, impoveriscendo anche le possibilità degli uccelli. Il risultato è che sia la quantità che le specie riducono nella nostra natura.
Gli uccelli, meglio che nessun altro animale su questo pianeta, dimostrano che non ci sono confini veri e che siamo tutti dipendenti degli azioni dell'altro.
Mi scuso della lingua, sono finlandese, una che ama la lingua italiana e anche il paese come migliaia di turisti. Non vorrei che un paese cosi bella uccida gli uccelli che noi aspettiamo con impazienza ogni anno. Se qualcuno in Italia legge questo, come spero, lo considera come un appello dal nord. Non possiamo sconsigliare gli uccelli la rotta che usano per migrare, ne dobbiamo parlare noi, la gente che ha la capacità di smettere di fare delle bruttezze.
Libero come un uccello, è un sogno.
VastaaPoistaEssere libero si, ma non macellato...
VastaaPoistaLeena, oin tänään täysin järkyttynyt kun Helsingin Sanomat julkaisi jutun Muuttajien massamurha. Siin kerrottiin miten italialaisilel ja ranskalaisille mm. maistuvat erittäin hyvin juuri punarinta ja mustapääkerttu. Pelkästään mustapääkerttua tapetaan vuodessa yli miljoona. Ne otetaan kiinni julmilla keinoilla, kun ne ovat matkalla kohti pohjoista. Olen lukenut monasti sekä Muntehn oman kuuluisan teoksen, että yhden vaikuttavan elämäkerran (Bengt Jangfeldt: Axel Munthe -tie Caprin huvilalle) ja toinen on kohta tulossa: Onneksi hän ei ole tätä enää näkemässä. Italia on pikkulinnuille kaikkein vaarallisin maa!
VastaaPoistaEikö ollutkin kammottavaa luettavaa! Ei täysin uutta, mutta nuo määrät, järkyttäviä! Ihme että meille riittää yhtään muuttolintua. Juttu itketti ja suututti. Siitä sain kimmokkeen tähän virtuaaliprotestiin. Jos vaikka se tarttuisi johonkin sikäläiseen googleharavaan. Sainpa siinä samalla pöyhiä vähän vanhaa italiaani.
PoistaMunthea on nyt ikävä. Olisipa nyt joku vastaava kansainvälistä näkyvyyttä ja arvovaltaa omaava tyyppi, joka ottaisi näiden murhahuvien poistamisen asiakseen, kun EU-lainsäädäntöä ei tuolla päin pidetä esteenä millekään.
Jangfeldtin Munthen elämäkerta oli kertakaikkiaan ihana. Niin ylentävää lukea koirien ja lintujen ystävästä, joka teki niin paljon. Se kansikuvakin, vanha valokuva jossa koko porukka, Munthe ja koirat täydellisessä harmoniassa auringossa lekotellen. Kiva kuulla että Jangfeldtilta on tulossa uutta.
Si,si - capire... en uskalla yrittää enempää, siis ihmeellistä, ymmärsin tästä aika paljon lyhykäisen muinaisten englannin opintojen yhteydessä käymäni kurssin perusteella!
VastaaPoistaSiis muuttolintujen pyydystämisestä, minkä toinen Leena myös sanoo tuossa edellä suomeksi. Ikävää, nykyaikana, kun tosiaan ei ole ruuasta pulaa, mutta kulinaristeillehan ei mikään ole pyhää.
Olisipa hauska opiskella vielä jotain uutta kieltä. Espanja ja italia kuulostavat selkeiltä, ja englannista on apua ymmärtämisessä.
Varmaan ymmärsit paljon, varsinkin minun italiastani :) Olihan se niin kiukkua nostava jutttu tuo että halusin viestiä sinnepäin sillä kielellä. Tuli heti mieleen tuo Munthen elämäkerta. Ja muita 'lennokkaita' ajatuksia kuten lintujen rajattomuus ja rajojen keinotekoisuus. Se ettemme voi neuvoa niitä muuttamaan reittejään vaan meidän olisi lopetettava nämä kammottavuudet. Jotka siis vielä ovat laittomia!
PoistaItalia on selkeästi helpoin noista meille suomalaisille, vokaaliloppuisille, sitten espanja. Ranska ja portugali kilpailevat sitten aika tasavahvoina vaikeamman lausumisensa kanssa. Kyllähän opiskelemisen etuja jatkuvasti painotetaan. Minä en jaksa tehdä enää mitään sen takia, että siitä olisi hyötyä. Teen vain kaikkea mikä huvittaa :)
Tarkoitin siis tuolla hyödyllä sitä kun meille kypsän iän ihmisille korostetaan esim kielten opiskelua siinä aivojen vetreänä pitämisen merkityksessä. Joka on jotenkin tylsä näkökulma vaikka tietenkin totta.
VastaaPoistaJuuri niin! Kun on tehnyt työnsä kunnolla, niin lomallahan tässä ollaan ja vapaita kuin taivaan linnut - tai siis vapaampia kuin nuo muuttolinnut.
PoistaAivujumppaohjeet ovat yhtä tylsiä kuin terveyslehtien muutkin jumppaohjeet. Kyllä kai kaikki, mitä innostuneena tekee, myös siinä ohessa "voitelee" aivoja. :)
Tulin vielä kurkkimaan, onko kukaan italialainen tullut kommentoimaan sinulle italiaksi.
VastaaPoistaJos et ole tarkistanut, niin kannattaa katsoa välillä kommenttien roskaposti. Minä en ollut käynyt rosakpostissa koskaan, ja kun lopulta huomasin mennä - vasta ihan äskettäin - niin huomaisn, että Blogger oli jostain syystä työntänyt kaikki englanninkieliset roskiin sekä erään kelpo suomalaisenkin kommentin eräältä anonyymiltä. Sen palautin, mutta englanninkieliset olivat jostain oudoista lähteistä, sisällöltään kyllä ihan ok, joten jätin sikseen.
Ei ollut kommentteja Italiasta edes roskapostissa. Italia on iso maa, niillä on riittävästi tekemistä omiensa seuraamisessa. Ei se mitään. Olen tähän puheenvuoroon tyytyväinen. Ja sain vähän praktiseerattua.
VastaaPoista