Kljutsarjova,
Natalja: Kolmannessa luokassa
Luettu 6/2011
Luettu 6/2011
Uusia venäläisiä kirjailijoita, jossa kuitenkin jotain sellaista mitä tekisi mieli kuvailla 'dostojevskimaiseksi' vai onko se sittenkin yksinkertaisesti venäläistä, jotain yhteistä tunnelmaa venäläisiltä kirjailijoilta. Arviointi jäi liian kauan tekemättä, joten musta aukko imaisi sen päästäni aika tehokkaasti.
Näin kiteyttää Matti Mäkelä Hesarissa:
Millainen
on Kljutšarjovan romaanin Venäjä?
Venäjä
näyttäytyy alakulttuurien ryhminä. Kirjan hauskimpia kohtauksia on
kuvaus radikaaliryhmän runotilaisuudesta, joka päättyy
pommirunoon. Välillä käydään Raymond
Carver -tyyppistä
dialogia idän prinssien täyttämässä poikahuoratalossa, johon
Jasja on livahtanut.
Loppupuolen
suureksi joukkoliikkeeksi muodostuu eläkeläisten, etenkin mummojen
liike. Yhdeltä osaltaan kirja on kunnianosoitus nyky-Venäjän
sukkia kutoville, porraskäytäviä peseville mummoille.
Inhimillisen
kummallisuuksien kirjon ympärillä avautuu rappioitunut, sekavassa
kaaoksessa oleva yhteiskunta, jossa jokainen yrittää selvitä
jollakin tavalla. Ja tietenkin, yhteiskunta on koko ajan huumeissa ja
juovuksissa: "Siinä se seisoo, meikäläisen isänmaa, kännissä
kuin apina", Junkkeri kiteyttää.
Yhtä
hiljaisen harsomaisesti kuin on kudottu kirjan rakenne, nousevat
mökeltämisen alta romaanin elämänuskoiset sävyt. Kirja on täynnä
hellyttäviä kuvia ihmisten uskosta ja unelmista.
Nyt
muistan paremmin, ja kyllä teksti on mehevää ja luistavaa. Hyvin
kirjoittaa vuonna 1981 syntynyt kirjailija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti