Muuttujat
muuttaen jäi mieleen historian tutkijan Suomen historian
selvityksestä aina Lallista nykypäivän finanssikriiseihin.
Professori tykkää akateemisista tyhjistä sanoista, mutta onneksi
ei paljon muita sitten ollutkaan. Sama ilmiö toistui, voisi sanoa
normaalisti. Kirjan luin flunssan kourissa sohvassa maaten, joten
kyllä se kovasti potemista piristi.
Valaistus tuli ehkäpä siitä, että kyllä Suomen kehitys köyhästä maatalousvaltaisesta harvaanasutusta ja 1900 -luvulle saakka Ruotsin ja Venäjän kyykyttämästä maasta nykyiseksi vauraaksi teollistuneeksi länsimaaksi on oikeastaan ollut ällistyttävän nopeaa. Siihen on vaikuttanut sattumakin ja mainittujen kahden maan kissanhännän veto; molemmat valitsivat eri säätyjä vaikutusvaltansa kasvattamiseksi sillä seurauksella että Suomen alempi aatelisto eli keskiluokka sai Venäjän alla enemmän valtaa ja kansallisuusaate vahvistui. Seuraava hyvä tuuri tuli sitten Venäjän vallankumouksen aikana ja toisessa maailmansodassa suomalaiset sitten yhdistyivät yhteistä vihollista vastaan.
Valaistus tuli ehkäpä siitä, että kyllä Suomen kehitys köyhästä maatalousvaltaisesta harvaanasutusta ja 1900 -luvulle saakka Ruotsin ja Venäjän kyykyttämästä maasta nykyiseksi vauraaksi teollistuneeksi länsimaaksi on oikeastaan ollut ällistyttävän nopeaa. Siihen on vaikuttanut sattumakin ja mainittujen kahden maan kissanhännän veto; molemmat valitsivat eri säätyjä vaikutusvaltansa kasvattamiseksi sillä seurauksella että Suomen alempi aatelisto eli keskiluokka sai Venäjän alla enemmän valtaa ja kansallisuusaate vahvistui. Seuraava hyvä tuuri tuli sitten Venäjän vallankumouksen aikana ja toisessa maailmansodassa suomalaiset sitten yhdistyivät yhteistä vihollista vastaan.
Hesarista,
Mirkka Lappalainen:
Kirjan
onnistunein luku käsittelee 1700-luvun puolivälin käännettä.
Silloin sallittiin torppien perustaminen, tilojen jakaminen ja
aloitettiin isojaon toteuttaminen. Uudistukset muuttivat suomalaisen
maaseudun kasvot.
Ylikangas
on parhaimmillaan kuvatessaan muutokseen johtaneita kehityskulkuja ja
säädösten takana väijyneitä intressejä. 1700-luvun asetusten
säätämisestä tulee yhtä jännittävää kuin 1900-luvun
sotahistoriasta.
Parhaimmillaan
Suomen historian solmukohdat on näkemyksellistä
historiankirjoitusta, jossa menneisyys ja nykyisyys linkittyvät
toisiinsa. Siitä voi nauttia, vaikka olisikin Ylikankaan kanssa eri
mieltä yksittäisten historian käänteiden syistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti