Hirvonen,
Elina: Kauimpana kuolemasta
Luettu 04/2011
Luettu 04/2011
Kovasti
kehuttu uuden suomalaisen kirjalijasukupolven edustaja, jolla
omakohtaista kokemusta elämästä Afrikassa. Tämäkin sijoittuu
kuulemma Sambiaan, vaikka maan nimeä ei mainitakaan. Siihen on
kasattu kahden monologia käyvän henkilön elämän vaiheita,
suomalaisen kehitysaputyöntekijän Paulin ja afrikkalaisen Estherin
ja niiden kautta sitten peilataan Afrikan loputtomia vaikeuksia ja
länsimaiden yhä jatkuvaa orjaisännän roolia. Minusta rakenne ei
kuitenkaan ole onnistunut eikä uskottava vaan epäluonteva.
Tässä Hesarista/Noora Mattila:
Tässä Hesarista/Noora Mattila:
Romaanissa
on monta suurta teemaa: rakkaus ja ystävyys, isyys ja äitiys,
naisten ja lasten väärinkohtelu, ylpeys ja haavoittuvuus. Vähän
on kyse myös maanosan syndroomista, eriarvoisuudesta,
kehityspolitiikasta ja korruptiosta.
Traagisinta
ja tärkeintä on kuvaus naisten hirveästä hyväksikäytöstä ja
lapsista, jotka haistelevat liimaa kadulla ja vanhenevat ennen
aikojaan.
Teemojen
runsauden ymmärtää, kun kyse on maasta, jossa kuolema on aina
lähellä. Romaanissa kaikista teemoista tulee kuitenkin vähän
liian painava lasti, jotta kaksi henkilöä jaksaisi ne kuljettaa tai
jotta lukija voisi tuntea ne ihollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti