McEwan, Ian: Sovitus
Osaluettu 05/2011

Oli tarkoitus kahlata läpi tämä viisisataa-sivuinen romaani ja pääsin noin 150 sivua kunnes siitä viime vuosina valmistunut, kehuttu elokuva tuli TV:stä ja katsoin sen. Sen seurauksena en jaksa kahlata sitä läpi, kun se on tuollainen vanhan tyylinen sotavuosiin sijoittuva rakkausdraama joka loppujen lopuksi ei ole enempää kun niiden tapahtumien kuvaus. Kirjailijan ääni ei ole runollisen kaunis, eikä siinä kätkeydy rivien väliin tai tapahtumien kulkuun suurempia filosofioita.Valheen jäljet ja heikon moraalin tuoma elämänpituinen syyllisyys. Sekä sodan karmeus.

Seuraava sisältää juonipaljastuksia: 

 Englantilaisen kartanon sunnuntaielämään leviää mustia pilviä kun vasta puhjennut rakkaus törmää samoissa lehtimetsissä tapahtuvaan raiskaukseen ja väärä mies saa kantaa syyn. Perheen nuori tytär todistaa väärin ja tietää niin tekevänsä. Sota erottaa nuoren parin, raiskaaja - suklaatehtailija - nai lopulta raiskaamansa (ja oliko se edes raiskaus). Sota vie omansa, ja lopussa nuoresta tytöstä kehkeytynyt vanha kirjailija muistelee kaikkia romaanissaan Sovitus johon hän sepittää happy endin. Oikeasti nuoret rakastavaiset kuolevat molemmat.