Bukowski,
Charles: Lounaalla ja 70-vuotismuhennos
Luettu
11/2012
Aina
vain yhtä erehtymätön valinta on Bukowski. Lahjomaton anarkisti
ja tekopyhyyden vihaaja. Siksi aihepiiritkin vakituisine hahmoineen -
juopot, huorat , niljakkaat kyylät, raviradat, baseballkentät ja
nyrkkeilykehät – jaksaa sietää.
Lause on niin timanttisen kiteytetty. Niiden rupisten olioiden pään seinään hakkaamiset on silti kuvattu armollisuudella, josta tietää kirjailijan omiaan ja itseään kuvaavan. Omituisella tavalla se ei silti pysty masentamaan. Tyypit jatkavat järkähtämättä valitsemallaan tiellään, sen enempiä anteeksi pyytämättä. ’Anarkistisen satiirin mestarin henkilöhahmot tasapainoilevat absurdien mielentilojen jyrkänteillä.’
Lause on niin timanttisen kiteytetty. Niiden rupisten olioiden pään seinään hakkaamiset on silti kuvattu armollisuudella, josta tietää kirjailijan omiaan ja itseään kuvaavan. Omituisella tavalla se ei silti pysty masentamaan. Tyypit jatkavat järkähtämättä valitsemallaan tiellään, sen enempiä anteeksi pyytämättä. ’Anarkistisen satiirin mestarin henkilöhahmot tasapainoilevat absurdien mielentilojen jyrkänteillä.’
Resuinen laitapuolen kulkija muovikasseineen koikkelehtii bussia odottavien joukossa ja kerjää lanttia. Yksi toisensa jälkeen - meistä kunnon ihmisistä - väistyy, kääntää selkänsä ja katseensa muualle. Mutta vähän kauempana tärppää: ainoa, joka alkaa kaivaa taskustaan lanttia on toinen mies, joka on vain aavistuksen verran paremmassa kunnossa ja siistimmässä asussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti