torstai 17. lokakuuta 2013

Le Clézio, J.M.G: Alkusoitto (Ritournelle de la Faim)
 Luettu 12/2010

Alkusoitto


Vuoden 2008 Nobel-palkinnon voittanut kirjailija kertoo pariisilaisen Ethel Brunin (kirjailijan äidin) kasvutarinan kautta Ranskasta toisen maailmansodan kynnyksellä ja aikana. Perhe on kotoisin Mauritiukselta ja isä Alexandren elämänasennekin haaveineen on kuin afrikkalaista verrattuna rationaaliseen ja laskelmoivaan eurooppalaisuuteen. Tyttönä perheen sunnuntaisalongit tuntuvat turvallisilta rituaaleilta, kunnes myöhemmin hän alkaa erottaa sisällön. Nuori nainen näkee porvarisperheensä tunkkaisten sunnuntaisalonkien keskustelut sellaisina kuin ne ovat: haihattelevia taloudellisia hankkeita, fasismia, ystäviä jotka katoavat rahojen myötä. Kolmekymmenluvun talouskriisi muistuttaa hätkähdyttävästi nykyistä finanssikriisiä; köyhät köyhtyvät, mutta keinottelijat myyvät tyhjiä papereitaan, jotka paljastuvat vasta kun on liian myöhäistä. Rotat uivat rantaan ja jäävät henkiin, entistä lihavimpina. Kirjan lopussa Ethelin poika eli kirjailija itse palaa Eurooppaan, holokaust-museoon. Siitä halutaan vielä erikseen muistuttaa, mutta se tuntuu erilliseltä ja turhalta palalta tässä romaanissa.

2 kommenttia:

  1. Jotkut ovat pitäneet Le Clezion nobeliutta yllättävänä, olen lukenut yhden herran kirjan, ja minusta hän on hyvä kirjailija, eli ansainnut palkintonsa.

    VastaaPoista
  2. Ahaa, tämä oli tullut tälle päivämäärälle, en huomannut. Luin tämän aikoja sitten. Korjasin vain herran nimen. Olin kirjoittanut tunnisteeksi vain Clezio. Vähän niinkuin entinen kummisetäni, joka kutsui Ranskan presidentti de Gaullea Gaulleksi ;)
    Kyllä LeClezio oli minustakin hyvä. Pidin enemmän kuin tämän vuotisesta.

    VastaaPoista